perjantai 22. lokakuuta 2010

Singapore

Hellou taas, vähän blogin kirjoitukset taas jäänyt, kun on ollut niin paljon muuta tekemistä ja menemistä. Palataampa parin viikon takaisiin tapahtumiin.

Aamulla herätyskello pärähti soimaan kuolettavan aikaisin. Ei auttanut kuin kammeta ylös ja ruveta laittamaan kamoja kasaan. Napattiin taksi ja suunnistettiin Langkawin lentokentälle joka osoittautuikin varsin pieneksi kentäksi.

Lähtöselvityksien ja boardingin jälkeen päästiinkin astelemaan pihan kautta kohti pientä Air Asian konetta.

Lento Singaporeen kesti pari tuntia. Kentälle päästyämme taas pakolliset muodollisuudet ja rinkat kantoon. Lentokentältä lähtiessä tytöt lähtivät taksilla kohti ennakkoon varaamaansa hotellia, kun Mikon kanssa lähdettiin metrolla kohti keskustaa.

Pienen arpomisen ja seikkailun jälkeen päädyttiin Singaporen Little Intiaan - intialaiseen kaupunginosaan josta lähdettiin etsimään majapaikkaa.
Juteltuamme parin muun reissaajan kanssa sekä käytyämme tutkailemassa pari paikkaa läpi, päädyimme Inn Crowd nimiseen guesthouseen joka osoittautui varsin hyväksi ratkaisuksi.

Itseasiassa majapaikka oli mukavin paikka jossa olen ikinä majoittunut reissussa. Aivan mahtava suorastaan. Nukkumapaikat olivat sekadormeissa olevissa kerrossängyissä, mutta mahtavaksi paikan teki sen alakerrassa olevat oleskelutilat.
Sieltä löytyi keittiö jossa reissaajat saivat kokkailla ja syödä omia safkojaan. Jääkaappi joka oli käytettävissä omille ruuilleen, oleskelutila jossa oli telkkari, muutama nettipääte sekä säkkituoleja yleiseen levyttelyyn.
Yleisilmapiiri oli todella rento ja porukka tuli, meni ja puuhaili omiaan kuin omassa asunnossa konsanaan.

Dormihuone.

Oleskelutiloja.


Keittiö.


Ensimmäisenä päivänä pyörittiin hieman pikku-Intian ympäristössä ja käytiin syömässä halpoja intialaisia ruokia.
Majoitus oli hyvällä paikalla, koska sieltä oli vain kävelymatka keskustaan ja ostoskeskuksiin.

Keskustan pikkukatu.

Keskustassa.

Jopa Little India oli siistin näköistä seutua.

Singapore eroaa varsin paljon muista aasian kaupungeista. Se on siisti, todella vehreä ja ennenkaikkea englannin kielinen. Vaikka suurin osa väestöstä on kiinalaisia, on Singaporen valtakieli englanti. Monet puhuvat toisena kielenään sitten jotain muuta.
Oli mukavaa, kun jokapaikassa pystyi asioimaan sujuvasti englannilla ja jokainen vastaantuleva osasi neuvoa yhteisellä kielellä kulkuohjeita eri paikkoihin.

Seuraava päivä, taisi olla maanantai, meni aika pitkälti pyöriessä kaupungilla ja ostoskeskuksissa tutkaillen elektroniikan hintaa. Elektroniikka olikin Singaporessa todella halpaa verrattuna Suomeen. Iski hirveä tarve ostaa kaikkea mahdollista, mutta onnistuin välttämään kaikki isot hankinnat toisin kuin Mikko joka osti uuden kameran n. 30% Suomihintaa halvemmalla.

Illasta lähdettiin pyörähtämään Singaporen kuuluisassa yöeläintarhassa mulkoilemassa eläinmaailman ihmetyksiä. Eläintarha oli siitä mielenkiintoinen, että eläimet eivät olleet häkeissä vaan niillä oli eräänlaisia vallihautoja estämässä pakoa alueeltaan. Jotkin eläimet pyörivät aivan vapaana alueellaan siten, että niitä olisi yltänyt läpsimään vaunusta jolla osa kierroksesta kuljeettiin.

Näin ensimmäistä kertaa elämässäni sarvikuonon livenä. Pakko sanoa, että televisio ei anna todellista kuvaa kyseisten elikoiden luonnollisesta koosta. Ne ovat massiivisia! En ihmettele yhtään, että Afrikassa kuolee vuosittain hirveä määrä ihmisä sarvikuonojen jyräämänä.
Valitettavasti reissusta ei ole hirveästi kuvia, koska objektiivien valovoima ei riittänyt pimeässä kuvaamiseen käsivaralta ja ei ollut jalustaa mukana.

Örriäinen oli yli 20cm pitkä.

Öistä kuvaa.

Tiistaina pyörittiin lisää kaupungilla ja käytiin katselemassa nähtävyyksiä, kuten Marina Bayta ja näköaloja Swizz Hotelin 72. kerroksen näköalabaarista. Tosin itse en pitkään kerennyt nähtävyyksiä katsella, kun olin liikenteessä hihattomalla paidalla joka ei sopinut kyseisen hotellin imago dresscodeen. Heittivät pihalle, prkl...

Singaporen siistiä katumaisemaa.

Rantakatua Marina Bayn lähellä.

Satamamaisemaa.

Sisämetsä.

Päivän aikana tuli ajeltua paljon metrolla ja paikallisbusseilla. Singaporen julkinen liikenne toimii tosi hyvin ja se on kattava, joten jokapaikkaan pääsee kätevästi. Eräs varsin nerokas juttu on, että bussiin mennessä pitää olla tasaraha. Jos maksaa ylimääräistä, ei vaihtorahaa saa.
Tämä nopeuttaa bussiin nousua huomattavasti, koska jokainen vain pudottaa rahat automaattiin ja marssii sisään. Samanlainen systeemi pitäisi saada ehdottomasti Suomeenkin. Ei rahan ja vaihtorahan kanssa arpomista ollenkaan.

Metroasemalla ei ollut orpo olo.

Metrossa sääntöjen rikkominen ei ole köyhänmiehen hommaa.

Kellon lähestyä auringonlaskun aikaa, lähdettiin kohti Singapore Flyeria, maailman korkeinta maailmanpyörää (165m). Turvatoimet kapseleihin mennessä oli varsin vakuuttavat, koska jokainen asiakas käveli metallinpaljastimen läpi sekä tavarat läpivalaistiin. Eivät ilmeisesti halunneet terroritekoja kyseiselle vekottimelle.

Singaporen F1-radan lähtosuora.

Maisemaa merelle päin.
Ajoituis osui varsin nappiin, koska maailmanpyörään astuessa oli vielä valoisaa, mutta pimeä tuli juuri, kun oltiin huippukorkeudessa. Edessä avautui hieno kaupunkimaisema valoineen.

Singapore Flyer.

Marina Bayn luxus hotelli.

Maisemaa katutasosta.

Myöhemmin illasta lähdettiin tekemään visiitti lengendaariseen maineeseen nousseeseen Hard Rock Cafeeseen. Itse tilasin hampurilaisen 280g pihvillä ja annos oli jäätävän iso. Ei jäänyt paljoa nälkä enää sen jälkeen.

10oz burger

Singaporen hieman hienompi kauppakatu.

Keskiviikko meni aika pitkälti kaupungilla pyöriessä. Mikolla oli hieman aikaisempi lento Balille, kuin miulla joten hän lähti kohti kenttää iltapäivästä. Hengailin iltapäivän guesthousella sekä kävin kävelemässä ympäri Little Indiaa.
Satuin osumaan erääseen piskuisen näköiseen intialaiseen ravintolaan jossa tilasin ruuan ennen kentälle lähtöä. Ravintola ja tilattu kana-annos osuivat nappiin. En eläissäni ole syönyt yhtä hyvää intialaista safkaa. Iso ruoka juomalla taisi kustantaa kaiken lisäksi jotain 3,5e.
Syömisen jälkeen palasin Inn Crowdiin, nappasin rinkan mukaan ja lähdin metrolla kohti lentokenttää.

Kaikenkaikkiaan Singapore oli aivan mahtava kaupunki. Sinne on päästävä uudestaan käymään. Ehkä vielä tämän reissun aikana. Voisin aivan hyvin kuvitella asuvani työn takia Singaporessa vuoden jos toisenkin jos tilaisuus tulee.
Kaupunki tuntui hyvin turvalliselta ja kaikki oli selkeän toimivaa. Katukuvassa ei näkynyt juuri ollenkaan kerjäläisiä, rihkaman myyjiä tai muita hihastarepijöitä.
Hintataso oli valitettavasti korkeampi, kuin muissa aasian isoissa kaupungeissa, mutta silti halvempi kuin Suomessa.

sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Malesia, Kuala Lumpur, Langkawi

Tätä teksiä kirjoittelenkin jo Singaporesta johon saavuttiin tänäaamuna, mutta palataampa menneeseen.

Loma koulusta alkoi ja lähdettiin perjantai aamusta suunnistamaan kohti lentokenttää kohteena Malesia. Reissuun meitä oli lähdössä yhteensä 9 suomalaista. Meillä oli Mikon, Sinin, Sannin ja Mian kanssa samat lennot. Miika ja Vesa lähtivät tunnin myöhemmällä lennolla ja Henkka ja Katja illalla tulevalla lennolla.

Bangkokiin oli hiljattain avattu uusi junayhteys lentokentälle skytrain liittymällä ja päätettiinkin Mikon kanssa testata sitä. Taksimatka kentälle maksaa normaalisti 300-350 bahtia niin nyt se tuli maksamaan 55 bahtia per henki, kun mentiin taksilla juna-asemalle ja siitä kentälle.

Lento Malesiaan kesti pari tuntia ja laskeuduimmekin kolmen maissa paikallista aikaa Kuala Lumpurin kentälle. Maahantuloselvitykset kestivät kauan, ainakin tunti jonoteltiin kunnes 90pv maassaoleskeluleima oli passissa.

Windowsiin voi luottaa aina... NOT!

Lentokentällä käytiin heti matkatavaroiden hakemisen jälkeen testaamassa paikallinen McDonalds josta suureksi iloksi löytyikin jotain aivan uutta. Triple Cheeseburger. Vastaavaa ei ole tullut vastaan missään.

Kentällä

Pienen tutkiskelun jälkeen ostettiin liput Star Shuttle bussiin jolla päästiin kätevästi Chinatowniin josta oli tarkoitus etsiä majoitus. Liput kustansivat 8myr eli noin 2e. Chinatown on hieman halvempaa aluetta sekä ruuan, että majoituksen suhteen, mutta on silti kävelymatkan päässä keskustasta.

Tytöt olivat varanneet etukäteen hotellin Chinatownissa joten lähdettiin porukalla ensin etsimään sitä. Hotellin löydyttyä lähdimme Mikon kanssa etsimään halpaa majoitusta ja vertailemaan hintoja.

Kerettiin käydä ehkä 3 paikassa katsomassa huoneita, kun bongattiin kadulta Miika ja Vesa aivan sattumalta. He olivat tulleet myös Chinatowniin majoituksen perässä. Lyhyen paikkojen vertailun jälkeen päädyttiin majoittumaan Hotel China Town 2:n dormi- eli yhteismajoitukseen. Dormi vastaa olemukseltaan hyvin paljon armeijan majoitustupia. Pelkistettyjä kerrossänkyjä ja pöytä. Saatiin dormista sopivasti 4 hengen oma loossi ja oltiin vielä ainoat asukkaat koko sinä aikana mitä 2 yötä siellä majoituttiin. Majoitus kustansi n. 6.1e/yö.

Dormin loossi

Ensimmäistä kertaa koko reissun aikana jota on jo reilu 2kk takana, iski kulttuurishokki, kun tultiin Malesiaan. Paikka eroaa niin paljon Thaimaasta.

Ensinnäkin, Kuala Lumpuri tuntuu Bangkokin jälkeen varsin autiolta, kun siellä asustaa "vain" 1,5 miljoonaa ihmistä. Kaduilla mahtuu kävelemään ja välillä saattaa olla ainoa kävelijä kyseisellä kadulla.

Toisekseen, joka paikka on niin vihreää. Kaupunkimaisemassa näkyy jatkuvasti kasvillisuutta, puistoja ja vihertäviä puita.
Lisäksi hyvin nopeasti kävi ilmi, että Malesia on huomattavasti kalliimpi paikka kuin Thaimaa. Tämä korostui erityisesti alkoholin hinnassa joka on Suomen tasoa ellei vielä kalliimpaa.

Muslimimaana myös ihmisten pukeutuminen kasvot ja hiukset peittävineen burkhineen eroaa paljon totutusta. Ei tarvinnut myöskään tilailla aamupekoneja, kun eivät nuo taida sikaan koskea.

Perjantai-illasta käytiin vähän käppäilemässä ympäriinsä ja katselemassa paikkoja. Hankittiin samalla prepaid liittymät Malesiaan, että yhteydenpito on hieman halvempaa. Sim-korttia vaihtaessani laitoin suomi-simmin lompakon muovitaskuun ja mietin vielä mielessäni, että kestääköhän tuo tuossa. Mentiin keskustaan etsimään ruokapaikkoja ja syötiin eräänlaisen ruokakadun yhdessä katuravintolassa.

Kierroksen jälkeen päädyttiin takaisin Chinatowniin Reggae Bar nimiseen kuppilaan joka oli varsinkin backpackerien suosiman Reggae Guesthousen vieressä. Varsin viihtyisä paikka.

Lauantaina lähdettiin kaupungin keskustaan kiertelemään ja katselemaan. Tarkoitus oli katsella vähän elektroniikan hintaa, koska monet ovat kehuneet Malesiaa halvaksi, sekä käydä kaverin suosittelemassa sushi-paikassa. Elektroniikka ei loppupelissä ollutkaan paljoa suomea halvempaa jotain poikkeuksia lukuunottamatta. Sushi sen sijaan oli mainiota.

Eräässä ostoskeskuksessa esiteltiin uusia 3d telkkareita sekä kuvattiin 3d kameroilla teräväpiirtokuvaa showsta jota esitettiin livenä toiselta näytöltä esityspaikan takana. Oli vähintäänkin absurdi fiilis katsoa 3d lasit päässä moniulotteista esitystä valkokankaalta joka tapahtui reaaliajassa 10m selän takana.

Toisessa isossa ostoskeskuksessa sijaisi Aasian suurin sisähuvipuisto vuoristoratoineen ja hilavitkuttimineen.

Päivän alkaeessa kääntyä iltaan, lähdettiin kohti Kuala Lumpurin ehkä tunnetuinta maamerkkiä, Petronas Towereita. Joku osasi kertoakkin, että kyseessä oli maailman korkeimmat kaksoistornit. Käytiin räpsimässä kuvia, kun oli vielä valoisaa ja jäätiin odottelemaan pimeän tuloa, että valot syttyisivät torniin.

Kuvia tuli räpsittyä ja tässä onkin lähes pakollinen turistikuva jokaiselta Kuala Lumpurin kävijältä.

The Petronas Tower


Jossain vaiheessa päivää huomasin, että eihän se suomi-simkortti ollut kestänyt lompakossa. Ei muuta kuin soittamaan asiakaspalveluun ja sulkemaan liittymää.

Sunnuntaina käytiin vielä pyörimässä uudestaan keskustassa ja Mikko löysikin kameraansa uuden objektiivin noin 30% halvemmalla kuin suomesta.
Illasta lähdettiin bussiasemalla josta ostettiin liput yöbussiin kohti Langkawia, "paratiisisaarta" Malesian lounais-rannikolla. Säätämisen ja monen tunnin odottelun jälkeen päästiin viimeinkin bussiin ja matkaan. Bussi oli hienoin missä olin koskaan matkustanut. Yhdellä penkkirivillä oli vain 3 penkkiä ja nekin olivat kuin pienet sohvat, kääntyivätkin varsin vaaka-asentoon.

Bussilippujen säätöä

Aikaisin maanantai-aamusta saavuttiin satamaan josta vielä reilun tunnin matka laivalla saarelle.
Majoitus löytyi Pantai Cenang nimiseltä rannalta ja majoituksena oli Motel AB. Hinnat olivat monessa paikassa varsin samaa luokkaa ja nyt päädyttiin maksamaan majoituksesta 7,5e/henki ilmastoidussa 4 hengen huoneessa. Plussaa oli, että matkaa rantaan kämpiltä oli n. 10-15m.
Loppupäivä sekä tiistai kului rattoisasti aurinkoa palvoessa rannalla sekä meressä pulikoidessa.

Keskiviikona otettiin kulkupelit alle ja lähdettiin kiertelemään saarta. Thaimaassa on totuttu, että minkä pyörän saa mistä vaan vuokralle rahaa vastaan sen suurempia kyselyitä. Yllätyksenä tulikin, että kyselivät ajokortin ja vielä moottoripyöräkortin perään, kun yritin vuokrata 175 kuutioista moottoripyörää. Sama kävi muille, kun yrittivät aluksi vuokrata tehokkaampaa skootteria.
Lopulta löydettiin eräs liike joka vuokrasi 125 kuutioisia skoottereita sen enempää kyselemättä, kun eräs meistä vain näytti suomalaisen ajokortin. Itsellänihän ei ole edes koko reissussa, kuin valokopio ajokortista.

Langkawin maasto on todella monipuolista. Löytyy helmiä biitsejä, löytyy vihreää peltomaisemaa sekä komean näköisiä vuorimaisemia. Aivan erilaista, kuin mihin on tottunut Thaimaan saarilla.

Ajeltiin pitkin saaren rannikkoa ja päädytiin pohjoiskärjen rannalle. Aivan tajuttoman hieno ranta ja ihmisiä ei ollut kuin kourallinen. Iltapäivä meni rattoisasti kyseisellä rannalla.

Biitsillä ei ruuhkasta tarvinnut kärsiä

Torstai ja perjantai meni minun osalta vähän mönkään. Keskiviikkona alkoi vilunväreet vaikka lämpöä Riitti. Yöllä alkoi hirveä vatsan kramppailu ja paleleminen. Seuraavat kaksi päivää menikin aika pitkälti sängyssä, kun kuume nousi päälle 38 asteeseen.
Lauantaina olo on jo huomattavasti parempi ja kuumettakaan ei enää ollut. Pystyi jo olemaan auringossa ja uiskentelemaan meressä.

Kuala Lupur ja varsinkin Langkawi tuntuivat hieman väsyneiltä ja tylsiltä paikoilta. Kyllähän täällä tekemistä ja näkemistä riittää ja rannalla voi makoilla, mutta jotenkin vain tuntuu tylsältä. Eihän näin lyhyellä kokemuksella tietenkään voi mitään faktoja huudella, mutta tässä vain mielipiteeni.

Jokatapauksessa olen hemmetin tyytyväinen, että lähdin Bangkokiin vaihtoon enkä Kuala Lumpuriin niinkuin alunperin olin suunnitellut.
Langkawi on tosi hiljainen paikka näin lowseasonin aikaan. Highseasonin aikaan paikka taitaa olla kauhea turistihelvetti, paikallinen Kanaria.
Suuri plussa on kyllä vehreä luonto ja vaihtelevat maisemat.

Huomenna olisi sitten aamusta aikainen herätys ja suunta kohti Singaporea.

Ainiin ja koska auringonlaskukuviin ei voi kyllästyä niin laitetaan pari lisää taas.