keskiviikko 10. maaliskuuta 2010

Takaisin Bangkokiin

Matka Koh Taolta Bangkokiin meni varsin mukavissa merkeissä. Laiva sattui olemaan sellainen malli josas ei ollut minkäänlaista kantta jolle olisi voinut mennä ottamaan aurinkoa. Tehtiin peliveto ja pienellä akrobatialla hypättiin laivan katolle omalle "aurinkokannelle". Matka menikin rattoisasti aurinkoa ottaessa.

Parin tunnin laivamatkan jälkeen vaihdettiin bussiin ja eikun matkaan taas. Bussi pysähtyi pari kertaa matkalla ja piti hieman pitemmän paussin, että kerkesi syömään. Perillä Bangkokissa oltiin joskus neljän jälkeen aamuyöllä.

Oli hieman väkevät mätöt. Chili iski hirveän hien naamaan.
Sekundaneekeri yössä.

Bangkokiin päästyämmen läksin etsimään majoitusta, koska Tuomas oli alivuokrannut kämppänsä kaverilleen Mikolle, joten sitä ei enää voinut käyttää tukikohtana.

Menin kysymään huonetta Tuomaksen kaverin suosittelemasta Business Inn hotellista joka sijaitsee keskeisellä paikalla Nana:lla ihan sky train stationin vieressä. Sainkin ilmastoidun huoneen hintaan 600bahtia yö. Ei paha hinta ilmastoidusta huoneesta.

Seuraaavana päivänä käytiin ostoksilla kaupungilla. Käytiin eräättä tietekniikanopiskelijan paratiisissa. Valtava ostoskeskus ja täynnä pelkästään elektroniikaa.

Kierreltiin aikamme ja mentiin johonkin muuhun ostoskeskukseen jonka nimeä en tähän hätään muista. Valtava rakennus täynnä vaatteita. Kolmantena ostoskeskuksena olikin MBK jossa meni loppupäivä. Vaikka kierreltiin tunteja niin siltikään ei keretty kiertämään koko keskusta.
Jännä miten kuukauden aikana on kehittynyt eräänlainen piheys päälle. Vähän väliä havahtuu tinkivänsä ja vääntävänsä myyjän kanssa hinnoista ja lopulta huomaan, että jätti jonkun asian ostamatta, koska se maksoi 20bahtia eli n. 40snt liikaa. Ja myöhemmin harmittaa todella, koska ei ostanut kyseistä asiaa. Muutenkin tulee käveltyä pitkiäkin matkoja, että säästää vaikka 50 bahtia eli noin yhden euron.
Kiertelyn uuvuttamana mentiin ostoskeskuksen ylimpään kerrokseen jossa oli keilahalli. Kierros hohtokeilausta maksoi noin 2e.


Keilailujen jälkeen kävin heittämässä ostokset (joita olikin kertynyt melkoisesti) hotellille ja lähdettiin pelailemaan biljardia erääseen pubiin nimeltä Gullivers. Erä biljardia maksaa noin 40stn ja voittaessaan pelin saa jatkaa pelaamista ilmaiseksi.

Seuraavana päivänä heräsin hyvissäajoin ja lähdin uudestaan MBK:ta kiertelemään. Aikaa ostoskeskuksessa taisi mennä tällä erää noin 5 tuntia ja vieläkään ei kerennyt kiertelemään koko keskusta läpi. Vaatteita kertyi taas valtavat määrät.
Tänään oli viimeinen ilta Bangkokissa sekä Thaimaassa tällä reissulla. Päätettiin lähteä kaupungin yöhön "juhlistamaan" sitä. Mentiin Gulliversiin aloittelemaan ja pelaamaan biljardia.
Joukkoon liittyi Tuomaksen ja Simon muitakin suomalaisia kavereita. Biljardinpelailujen jälkeen lähdettiin kiertelemään baareja Nanalla.
Jossain vaiheessa puolen yön jälkeen päätettiin lähteä klubille. Pääsymaksu klubille oli 200bahtia, mutta ostaessaan pullon viskiä pöytään päästiin ilmaiseksi sisälle. Pullo lantrinkeineen tuli melkein samanhintaiseksi kuin pelkkä sisäänpääsy kaikilta.
Kirjaimellisesti epäselvä kuva.
Klubi meni kiinni joskus viiden jälkeen aamulla joten otettiin taksi ja lähdettiin seuraavalle klubille. Kun pääsin takaisin hotellille seitsämän jälkeen aamulla, henkilökunta toivottelikin jo iloisesti "Good morningeja".
Pääsin iltapäivästä sängystä ylös, mutta krapula oli kauhea. Eikä lämmin ilma ainakaan helpottanut oloa. Lähdettiin käymään Tuomaksen kanssa hänen entisellä kämpällään hakemassa tavarat mitä jätettiin sinne ennen etelän saaristoon lähtöä. Käynnin jälkeen mentiin vielä käymään Carriefourissa, isossa ostoskeskuksessa mistä ostin erilaisia chilijauheita suomeen vietäväksi.
Takaisin hotellille palattuani rupesin pakkailemaan rinkkaa. Kolahdus todellisuuteen oli raju, kun tajusin miten paljon tavaraa oli 2 päivän shoppailun aikana kertynyt. Hirveällä säädöllä sain kaiken sullottua jotenkuten rinkkaan, reppuun ja laukkuun. Luovutin huoneen pois ja rupesin mittailemaan reppujen painoa respassa. Rinkalle kertyi painoa 22 kiloa ja repulle sekä pienelle laukulle 8 kiloa. Aika melkoisesti, kun ottaa huomioon paljonko tarvaa oli, kun tulin Thaimaaseen. Pitää lentokentällä vielä pähkäillä miten saisin muilutettua kaiken tavaran lentokoneeseen ilman, että joudun maksamaan lisäkuluja. Pitää varmaan pukea parit vaatekerrat päälle.
Nyt on vielä muutaman tunti, ennenkuin pitää lähteä lentokentälle.
Mennään varmaan pelailemaan biljardia vielä hetkeksi.
Pakko sanoa, että ei tekisi mieli lähteä mihinkään täältä lämmöstä vielä kuukausiin. Varsinkin, kun katsoo paljonko suomessa on pakkasta.
Seuraava blogipäivitys onkin tälläerää viimeinen ja tapahtuu valitettavasti Suomesta.

sunnuntai 7. maaliskuuta 2010

Sukeltelua

Aamulla herätys puolen kahdeksan maissa aamulla ja aamutoimien jälkeen suunta kohti Golden Divers sukelluslafkaa. GD:llä aamukahvit ja pientä purtavaa muita sukeltajia odotellessa. Sukelluskamat kasaan ja kohti laivaa.

Edessä oli päivän sukellusretki Chumpon Pinnacle nimiseen paikkaan jossa olin jo aikaisemminkin käynyt sukeltelemassa. Tällä kertaa mukana oli huomattavasti enemmän porukkaa, kuin OWD kurssin aikana. Samassa fun dive ryhmässä kanssani oli kaksi tanskalaista heppua ja dive masterimme, jenkkiläinen Adam.

Ensimmäinen sukelluksemme meni 21 metriin joka on syvin sukellus mitä olen tehnyt. Periaatteessa OWD oikeuttaa menemään vain 18 metriin, mutta ei se ilmeisesti ole niin justiinsa.
Sukellukselle tuli pituutta 29 minuuttia eli vähän lyhyempi kuin aikaisemmat sukellukseni.

Sukeltaminen on parhautta. Vedenalaisessa maailmassa kelluu painottomana ja tarkkailee satojatuhansia-miljoonia kaloja ja koralleja sekä kaikkea mahdollista.

Sukelluksen jälkeen pidettiin reilun tunnin tauko, että typpeä, jota muodostuu sukelluksen aikana, kerkeää poistua elimistöstä.

Toinen sukellus meni vähän matalampaan, 18 metriin. Tämä oli tähänastisen laitesukellushistoriani paras sukellus. Sukeltaminen alkoi sujua jo tietynlaisella rentoudella ja yhä vähemmän tarvitsi kiinnittää huomiota nosteenhallintaan, hengittämiseen ja muuhun sukellustekniseen toimintaan. Näkyvyys tänään ei ollut mikään paras mahdollinen, mutta silti auringon paistaessa näki todella hyvin eteensä. Valitettavasti taaskaan en nähnyt haita, joita nimenomaan kyseisessä sukelluspaikassa liikkuu. Sukellukselle tuli mittaa 30 minuuttia. Itselleni jäi happea jälkelle vielä 60bar / 200bar , mutta ryhmänä sukellettaessa pitää mennä sen mukaan kenellä on vähiten happea. Hapen kulutukseen vaikuttaa siis hengitystekniikka eli miten rauhallisesti ja syvään osaa hengittää samalla halliten nosteen.

Illalla lähdettiin käymään rannalla syömässä ja chillailemassa rantaravintoloissa. Matkalla bongattiin mainos snorklausreissusta ympäri Koh Taon saarta. Hetken mielijohteesta bookattiin itsemme mukaan seuraavalle päivälle reissuun.

Aurinko rupesi laskemaan pikkuhiljaa ja lähdettiin etsimään jotain chillailupaikkaa.


Rannalla kävelyn jälkeen päädyttiin jo aikaisemmin tutuksi tulleeseen Lotus Bariin jossa on rannalle hiekalle laitettu tyypillisiä thaimaalaisia makoilupatjoja ja matalia pöytiä. Illasta paikassa rupesi vielä soittamaan heppu akustista kitaraa ja soittamaan tunnetuimpia klassikoita.

Loppuillasta musiikin lisäksi paikalliset tulitaiteilijat aloittivat mahtavan shownsa rannalla.
Simo saikin kirjaimellisesti omat kuumotuksensa showsta.


Simo lähti hieman aikaisemmin guesthouselle, mutta itse jäin vielä istumaan iltaa sukelluskavereiden kanssa jotka olivat myös sattumalta eksyneet samaan paikkaan.


Aamulla herätys kasin maissa ja suunta yhdeksäksi sukellusfirmaa. Saatiin snorklausvälineet ja sitten pienen odottelun jälkeen kohti laivaa.

Reissu osoittautui aivan loistavaksi. Käytiin läpi monta eri sukelluspaikkaa ja kaikissa oli riittävästi aikaa sukellella eikä ollut kiire minnekkään. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta joten näkyvyys oli mitä mainioin.


Oli mahtava tunne päästä sukeltelteleman pelkillä maskilla ja räpylöillä yli kymmeneen metriin.


Kuvat ovat vähän sinisiä, mutta ei ole mitään editointiohjelmaa tällä nettikioskin koneella, joten olkoot sinisiä. Vedenallakuvaus vaatii myös paljon valoa ja miun kameran optiikka on surkea sillä osalla.












Ilmarengas.


Sukellusreissulla tuli löträiltyä vähänväliä aurinkorasvalla joten onnistuttiin kumpikin olla palamatta vaikka sukelleltiin koko päivä.

Illasta lähdettiin käymään syömässä rannalla ja sitten suunnattiin taas Lotus Bariin.
Kun makaa rannalla levyttelypatjoilla katsellen tähtiä, kuunnellen akustista musiikkia ja helmiä biisejä kuten Lemon Tree:a, Wonderwall:ia, Save To Nihgtia, ilman minkäänlaista kiirettä, pystyy todella nauttimaan juuri kyseisestä hetkestä. Ainakin meikäläiselle kyseinen hetki on semmoinen mihin voisi helposti jumahtaa viikoiksi tai kuukausiksi.

Aamulla laitettiin kamat kasaan ja luovutettiin bungalowi pois. Rinkat jätettiin vielä säilytykseen guesthouseen ja lähdettiin rannalle istuskelemaan. Tunnin päästä olisi lähtö kohti Bangkokia jossa vielä reissun viimeiset päivät ja sitten suunta kohti Suomea. Nyt jo ärsyttää, että pitää palata. Tänne voisi jäädä kuukausiksi.

torstai 4. maaliskuuta 2010

Full Moon Party

1.3 ,suuri päivä, odotetut legendaariset Full Moon Partyt!



Aamulla herätys ajoissa ja kaupungille pyörimään. Iltapäivästä alkoi valmistautuminen Full Moon Partyille eli käytiin Seven Elevenistä hakemassa Changia ja Smirnoff Icea ja sen jälkeen rannalle levyttelemään.

(On muuten vika kuva miun Ipodista)




Lähdettiin Haad Rin beachille, tapahtumapaikalle puolen ysin maissa illalla. Guesthousen pihasta saatiin suoraan taksikyyti tilavassa minibussissa tyypillisten lavataksien sijaan.

Kun päästiin rannalle, alkoi välittömästi joka suunnasta kuulua eriasteista mölyä. Käytiin pelailemassa ennen bilerannalle menoa hieman biljardia. Tässä vaiheessa tajusin, että olin ottanut aivan liian vähän rahaa mukaan reissuun, joten päätin lähteä etsimään rahanvaihtopistettä mistä sain vaihdettua lompakossa olevia dollareita thaimaan valuutaksi.
Samalla löysin vahingossa kulkureitin rannalle joka ohitti viralliset sisäänkäynnit jonoineen.

Lopulta selvittiin rannalle ja näky oli uskomaton. Koko vajaan 0,5km mittainen ranta oli aivan täynnä ihmisiä ja kello oli vähän yli yhdeksän illalla.



Ihmisiä oli tuhansia. Ensimmäisenä mieleen tuli Colors Festivalit Kaapelitehltaalla, mutta ihmisiä oli 5x enemmän, 10x enemmän päissään ja viina oli 5x halvempaa, hiekkaranta, lämmintä oli 30 astetta, naiset kauniita (go ruotsi go) ja vaatteita vähän ihmisillä.

Koko rannan mitalta oli rakennettu 50m välein erilaisia massiivisia sound systemejä joista kaikista pauhasi konemusiikki. Oikea konemusiikin ystävän taivas.


Näissä bileissä ei soiteltu mitään hiton Meiju Suvasta eikä DJ:ltä käyty kyselemässä "Tuntematon artisti - Jotain parempaa musiikkia" (niinkuin joissain bileissä Lappeenrannassa on tapana) vaan ilmoille raikui järisyttävällä voluumilla hard trance, psy-trance, hard house ja happotekno.

Tässä vaiheessa jos arvon Techmulaiset luette blogia niin voittekin jo kirjata kevätkokouksen pöytäkirjaan, että vuoden 2011 Techmu-excursio tulee suuntautumaan Koh Phanganin Full Moon Partyille.


Käytiin Full Moon partyille tyypilliseen tapaan hakemassa thaimaalaiset ämpärit, eli bucketit eli siis sanko, pullo sang som viskiä, tölkki coca-colaa ja pullo m150 energiajuomaa sekä läjä pillejä.


Illan mittaan käveltiin pitkin rantaa ristiin rastiin ja tuon tuostakin leiriydyttiin johonkin musiikin kohdalle, että pääsi tanssimaan. Itseasiassa laskeskelin, että 10 tunnin bilealueella viipymisestä tuli tampattua hiekkarantaa jytkävän trance-baselinen tahtiin noin 7 tuntia.

Tuomas ja May lähtivät varsin aikasin, jo puolen yhden maissa takaisin guesthouselle. Jäätiin Simon kanssa vielä bilepaikalle.

Simolla oli ollut vähän huono tuuri puhelinten kanssa viimeaikoina. Edellisenä päivänä hän oli mennyt uimaan, mutta unohtanut puhelimen housujen taskuun. Full Moon aamuna oli käynyt ostamassa uuden puhelimen paikallisesta Tesco Lotuksesta, mutta hävitti sen Full Mooneilla. Kerkesi sentään ainakin yhden puhelun soittaa puhelimella. Onneksi menetys ei ollut suuri, koska kyseinen Nokian puhelin kustansi noin 30e.

Full Moon Partyjen loppupuolella tuli seurattua ensimmäinen auringonnousu Thaimaassa. Yhtä kaunista katseltavaa, kuin auringonlaskutkin. Parasta tässä oli vielä se, että taustalla soi Cafe Del Mare tyyppinen rento house-musiikki.



Ihmisiä oli auringon noustessa paikalla vieläkin lukemattomat määrät.


Kaikenkaikkiaan Full Moon Partyt menevät ihan heittämällä elämäni bileet top3 listalle. Ainakin itseeni kyseinen meininki upposi täysin.

Kyseessä, kun on silti legendaaritset, jossain yhteyksissä myös pahamaineiset Full Moonit, oli myös varjopuolet havaittavissa. Illan pimentyessä rannalla rupesi näkymään täysin tiedottomaan tilaan hyytyneitä juhlijoita, kuka alkoholista, kuka sienistä tai muista päihteistä, kaikki tavarat vietynä. Varsin surullinen näky.




Yksi illan mieleenpainuneista tilanteista oli myös, kun eräs varsin viehättävän näköinen englantilaistyttö tuli viattomasti juttelemaan. Hetken small talkin jälkeen hän kysyikin jos hakisin hänelle jostain sienipirtelön. Ihan, kuin olisi ollut mitään hajuakaan mistä sellaisia edes saa tai, että vielä rupeaisin niitä hankkimaan. Ovelaa yrittää laittaa joku toinen asialle hämärähommiinsa. Eiköhän silti joku arjen sankari tällekkin tytölle hakenut pirtelön ja ottamalla huomattavan riskin itselleen. Rannalla näkyi myös poliiseja kiinniottamassa henkilöitä jotka jäivät kiinni verekseltään huumausaineiden käytöstä.

Aamun valjetessa paljastui se uskomaton jätteen ja roskan määrä mikä juhlijoilta jälkeensä jäi. Kuva on vain jäävuoren huippu.


Lopulta, kun selvittiin noin 07.00 maissa takaisin guesthouselle, huomasimme jonkun murtautuneen yön aikana kämppäämme. Onni onnettomuudessa oli, että ainoa varkaiden mukaan lähtenyt arvotavara oli miun pinkki Ipod ja sen lisälaitteet. Kävi tuuri, että varkaat eivät olleet huomanneet sängyn alla piilossa ollutta Simon järjestelmäkameraa eikä patjan välissä olleita rahoja ja passeja. Omat rahani olivat guesthousen safeboxissa.

Menetyksestä huolimatta ei jaksanut sillä hetkellä jäädä murehtimaan vaan lähdettiin samantien hakemaan Seven Elevenistä virvoikkeita ja siirryttiin altaalle nauttimaan niitä, alkavan päivän kuumentuessa. Altaalla ei lopulta jaksanut olla pitkään ja väsymys vei voiton, joten siirryin sisälle nukkumaan.

Illalla käytiin syömässä ja syönnin jälkeen lähdin ajelemaan skootterilla pitkin jyrkkiä ja kiemuraisia vuoristoteitä, koska bensaa oli melkein täysi tankki ja pyörä pitäisi palauttaa aamulla. Oli varsin vapaa ja mahtava fiilis ajaa komeissa maisemissa, auringonlaskussa pitkin teitä, hakien hyviä ajolinjoja, kuin paraskin kilpa-ajaja. Palmut vain heiluivat maisemissa tuulessa. Aivan kuin olisi ollut osa jotain elokuvaa.


Aamulla Tuomas ja May lähtivät kohti Bangkokia. Simo oli suunnitellut menevänsä käymään Koh Taolla, koska ei ollut siellä vielä käynyt joten päätin lähteä Simon mukaan reissuun ja palata Bangkokiin loppuviikosta. Mieli teki taas sukeltamaan.

Aamulla selvisi, että kaikki lautta- ja laivaliput Taolle oli menneet, koska sama laiva kulki myös saaristosta satamakaupunkiin ja oli täynnä Full Moon Partylta palailevia matkustajia.
Ostettiin liput seuraavalle päivälle ja sen jälkeen otettiin vielä päiväksi skootteri vuokralle. Tällä kertaa saatiin aivan upouusi 135-kuutioinen kulkuneuvo.



Lähdettiin ajelemaan ja noin tunnin päästä löydettiin pala paratiisia saaren länsi-puolelta.


Bungalowi-kylä jonka rannasta kulki pieni hiekkasärkkä toiselle saarelle nimeltä Koh Mao. Otettiin siisti bungalowi omalla terassilla hintaan 500bahtia yö.







Päivä kului rannalla levytellessä ja illalla auringonlaskua katsellessa. Ranta sattui olemaan juuri ns. auringonlaskuranta.





Aamulla bungalowin luovutus, satamaan, pyörän luovutus ja laivalla kohti Koh Tao:a.



Koh Taolla etsittiin bungalowia mihin maijoittua ja lopulta päädyttiin samaan paikkaan, DD Hut:iin, missä oltiin viikkoa aikaisemmin majoituttu Tuomaksen ja May:n kanssa. Tosin nyt sillä eroituksella, että saatiin 2 hengen bungalowi joka oli kaikkein lähimpänä merta ja isoimmalla terassilla. Hintakin oli vielä pienempi.



Iltapäivästä kävin kyselemässä sukellusreissujen hintoja huomiselle ja päädyinkin varaamaan päivän fun diven samasta firmasta missä suoritin aikaisemmin PADI OWD-kurssin saaden siten alennusta. Huomenna siis tiedossa 2 sukellusta, maksimissaan 18 metriin.

BTW: Ärsyttää nämä hitaat nettiyhteydet. Näidenkin kuvien nettiin saamiseen meni yli 1,5h.