Kapea long-tail boat rantautui Don Det saaren eleläkärkeen. Porukka purkautui veneestä rannalle ja lähti käppäilemään eteenpäin. Katselin hetken ympärilleni ja huomasin, että hieman kauempana seisoskeli eräs reissaaja tutkiskellen Lonely Planetin karttaa saaresta. En jaksanu kaivella omaa LP:tä rinkan pohjalta joten liityin seuraan tutkimaan karttaa. Hetken jutustelun jälkeen selvisi, että saksalainen Christina oli myös yksin reissussa joten lähdettiin porukassa etsimään majoitusta. Käveltiin tovi saaren itäpuolta kysellen majoituksien hintaa. Lopulta päädyttiin saaren länsi- eli auringonlasku-puolelle. Saatiin vierekkäiset bungalowit mukavilla riippumatoilla aivan Mekongin rannasta hintaan 30k kippiä eli n. 3e/yö.
Hyvin askeettinen bungalowi
Kun kirjauduin guesthouseen sisään, omistajan tyttö tuli kysymään, että olenko suomesta, koska aksentti oli kuulostanut tutulta. Kertoi samalla, että yhdessä toisessakin kämpässä asui joku suomalainen.
Jäin gh:n ravintolan terassille syömään ja lueskelemaan kirjaa. Hetken kuluttua Christina liittyi seuraan ja seuraavat 12h menikin mukavasti jutustellessa ja istuessa iltaa. Jossain vaiheessa porukkaan liittyi tämä toinen suomalainen, Lauri. Laurin kanssa hetki jutusteltuamme tajuttiin, että oltiin kumpikin samaan aikaan Bangkokissa, Mikon ja Lindan tupareissa elefanttitalolla. Silloin oli niin paljon uusia tuttavuuksia, että ei pystynyt kaikkia muistamaan.
Illan aikana porukkaan liittyi myös israelilainen Roy ja kanadalainen Jenn.
Laosin hintataso jaksoi jälleen vaikuttaa. Päivän ja illan saldoon kertyi aamukahvi, 2 isoa ateriaa, 4 olutta, 2 kokista, iso pullo vettä ja puoli pulloa Lao-viskiä. Loppusumma kohosi niinkin huimaan summaan, kuin 11,5e.
Auringonlaskua Mekongilla
Örriäisiä lampun ympärillä
Christinan ja Jenn:in kanssa sovittiin, että seuraavana aamuna vuokrataan polkupyörät ja lähdetään tutkimaan saarta.
Puolenpäivän maissa Jenn tuli guesthousellemme mistä pyörien vuokrauksen jälkeen lähdettiin polkemaan pitkin hiekkaisia pikkuteitä saaren itä-puolta. Päivävuokra peruspyörälle oli 7000kippiä. Maisemat olivat todella maaseutumaista ja kuivaa. Tien vieruksilla juoksi jatkuvasti vapaita kanan ja hanhen poikasia.
Pelloilla näkyi myös hieman isompia otuksia
Peltomaisemaa
Don Det saaren päätyyn päästyämme käytiin katsomassa siellä sijaitsevaa vesiputousta.
Vesiputouskierroksen jälkeen hypättiin vanhaa ranskalaista rautiesiltaa pitkin Don Khon nimiselle saarelle. Rautatienpätkä joka yhdistää Don Detin ja Don Khonin on siitä varsin mielenkiintoinen, että se on koko Laosin ainoa rautatie. Miksi ihmeessä ranskalaiset kolonialistit ovat rakentaneet rautatiesillan keskelle ei mitään?
Kuva sillalta
Don Khonin saaren päädystä löytyi pieni hiekkaranta josta pääsi uimaan joen yli toiselle puolelle kallioille. Paikalla oli muutakin porukkaa hyppimässä kallioilta.
Don Khonilta pyöräiltiin takaisin Don Detille ja tultiin saaren toista puolta takaisin guesthouselle. Saaret ovat niin pieniä, että ne voi helposti ajella ympäri päivässä.
Saarella risteileviä pikkuteitä
Edellisenä iltana oltiin tilattu guesthousen ravintolaan grilli-illallinen täksi illaksi sen jälkeen, kun keksittiin, että isot reiät pöydässä eivät olekkaan minkään ilkikurisen majavan työtä vaan ne oli urat mihin grillipata on tarkoitus upottaa.
Grillailuun ja illanistumiseen osallistui eilisen illan porukan lisäksi myös austraalialainen Rihanna joka vain sattumalta sattui eksymään kyseiseen sakfapaikkaan. Christinen ja Jenn:in kanssa päätettin lähteä seuraavana aamuna aikaisin Don Khonille ja veneretkelle jossa olisi tarkoitus spottailla harvinaisia makeanveden Irrawaddy-delfiinejä joita kyseisessä kohdassa Mekongia asustelee.
Auringonlasku grillailujen ohessa
Auringonlaskut on välillä varsin upeita
Grillailuja
Aamusta herättiin ennen seiskaa ja syömisen jälkeen vuokrattiin polkupyörät jälleen. Pitkällisen neuvottelun jälkeen saatiin neuvoteltua vene ja kuski järkevään hintaan. Venereissulla pyörittiin reilu tunti pitkin Mekongia ja yritettiin nähdä delffiinejä. Lopulta nähtiinkin muutamia yksilöitä, mutta harmiksi ne olivat niin lähettä Kambodzan rajaa, että kuski ei voinut viedä meitä lähemmäksi. Onnistuin saamaan kuvan todisteeksi vaikka mitään telezoomia ei ollut kameraan.
Irrawaddy delfiini (kun katsoo oiken tarkkaan)
Delfiininbongausreissulta tultaessa aurinko alkoi laskea mukavasti jälleen.
Vajaa viikko Don Detillä vierähti äärettömän rennoissa merkeissä Laosin ajattomuudessa ja chillissä elämäntavassa. Eräänä päivänä törmäsin sattumalta englantilaisen ja austraalialaisten tyttöjen ryhmään joiden kanssa oltiin tultu samaa matkaa Pakse:en asti. He olivat käyneet välissä pyörähtämässä jossain toisessa kaupungissa. Hetkeä myöhemmin paikalle pamahti myös hollantilainen Tim joka oli myös ollut samassa bussissa.
Don Detin auringonlaskupuolella on mielenkiintoinen kämppä. Keltaisesta bambusta ilman nauloja tai ruuveja rakennettu kaksikerroksinen mökki kuuluu ruotsalaiselle 24 vuotiaalle jampalle nimeltä Siba. Tyyppi kävi monta kertaa Don Detilla reissussa ja tykästyi saareen niin paljon, että päätti rakentaa itselleen kämpän jossa asustelee Ruotsin talven ajan. Kesällä Siba käy norjassa vetämässä kovaa liksaa ja palaa taas takaisin Laosiin.
Käytiin Siban kämpillä monena iltana Christinan ja Laurin kanssa ottamassa osaa grilliruokailuun. Perhe joka asuu Siban naapurina kokkailee erittäin maittavan moniosaisen aterian ja grillailee paikallista jokikalaa jota sitten kuka tahansa saa liittyä syömään n. 3e hintaan. Syödessä ruuat oli katettu läjään keskelle lattiaa ja ihmiset sitten ruokailivat porukalla ringissä ympärillä. Ateria oli aivan loistavaa ja todellakin hintansa väärti. Kannattaa käydä pistäytymässä jos Don Detillä päin käy.
Don Detilla tuli vastaan älytön määrä suomalaisia. Tuntuu, kuin kaikki reissussa olevat maanmiehet olisivat keskittyneet yhteen paikkaan.
Tuubailu yhdistetään yleensä Vang Viengiin. Samaa pystyy tosin harrastamaan missä tahansa missä vesi virtaa. Niimpä yhtenä iltapäivänä otettiin Laurin kanssa tuubit vuokralle 1/10 hinnalla Vang Viengin vastaavista ja lilluttiin iltapäivä pitkin Mekongia.
Lauri tuubin kyydissä
Bungalowit joelta päin
Miulla oli lento varattuna 28.1 kohti Medania, Sumatralla Indonesiassa joten ostin bussilipun Bangkokiin. Lähtöpäivänä herättiin Christinen kanssa jo viiden jälkeen ja lähdettiin katselemaan auringon nousua saaren itä-puolelle. Oli tosi jännä katsoa ku täysi hiljaisuus alkoi pikkuhiljaa rikkoutua, kun paikalliset heräili auringon tuoman valon myötä. Lauri lähti miun kanssa samaa matkaa Bangkokiin. Christina jäi vielä pariksi päiväksi saarelle. Lähdettiin Don Detiltä yhdentoista aikaan päivällä ja oltiin perillä Bangkokissa seuraavana aamuna kuuden jälkeen.
Maahantulolomakkeita rajalla täytellessä huomasi, että sen verran on reissussa joutunut passia näyttämään, että muistin jo ulkoa passin myötämis- ja voimassaolopäivät, myöntämispaikan ja itse passinumeron. Lomakkeet täyttivät ilman, että koko passia tarvitsi kaivaa esiin.
Auringonsarastus
Matkalla takaisin sivistyksen pariin ohitse kiitivät maalais-Laosilaiset maisemat
Don Det oli Laosin ehdottomasti chillein paikka. Saarella aika on täysin pysähtynyt ja ei ole kiire mihinkään. Riippumattoja on jokapaikassa, ruoka on halpaa ja ihmiset ystävällisiä. Ehdottomasti paikka minne tulen palaamaan jossain vaiheessa. Sitten pitää varata ainakin 2 viikkoa aikaa.
Viimeisen kuukauden aikana mitä vietin Laosissa, tykästyin maahan älyttömästi. Mahtava maa. Meni miun tämänhetkisen reissun top1 maaksi. Kaikki oli vaan jotenkin niin rentoa. Ihmiset eivät todellakaan ota stressiä elämästä Laosissa.
