torstai 16. syyskuuta 2010

Koh Samet

Vielä toinen viikko takautuvasti niin ollaan taas ajantasalla blogissa.

Eli paluu viimeviikkoon:

Maanantai koitti taas yhtä ankeasti kuin maanantait koittavat ylipäätään missä tahansa. Edessä oli pitkä koulupäivä, 9-15. Illasta pääsin osallistumaan ensimmäistä kertaa thaiboxing treeneihin. Treenit olivat yliopiston lähellä olevalla alueella, pihalla missä oli matsikehä ja säkkejä.

Vetäjänä meillä toimii hieman vanhempi ja ainakin ulkonäön perusteella kokenut matsaaja. Vetäjä ei puhunut montaa sanaa englantia, mutta hänellä oli pari assistenttiä mukana jotka puhuivat.

Treenit olivat ihan hyvää tasoa ja kuntokin meinasi loppua treenien lopussa.

Aikaisemmin oltiin suunniteltu, että lähdetään täksi viikoksi Koh Samet nimiselle saarelle. Perjantaina olisi ollut 2 tuntia koulua, mutta ilmeisesti taas suurin osa vaihtareista on sillon vatsataudissa...

Suurin osa porukasta lähtikin jo aikaisin aamusta. Itselläni oli vielä kontrollikäynti lääkärissä poskiontelontulehduksen suhteen joten lähdin Markuksen kanssa vähän myöhemmin päivästä muiden perässä.

Vaikka olinkin jo omasta mielestäni parantunut niin lääkäri määräsi vielä yhden antibioottikuurin varmuudenvaralta. Hieman rupesi jo arveluttamaan, että montakohan kuuria uskaltaa syödä putkeen, mutta kai lääkäri tietää mitä tekee... toivottavasti.

Päästiin matkaan hieman puolenpäivän jälkeen. Koh Samet sijaitsee n. puolimatkassa Koh Changista missä kävimme aikaisemmin. Päästyämme satamaan, n. 4h bussimatkan jälkeen, jouduimme odottelemaan laivaa vielä reilun tunnin. Paatti ei suostunut lähtemään ennen kuin siinä olisi 20 matkustajaa kyydissä. Lopulta kaikki matkustajat maksoivat 100b ylimääräistä ja kuski lähti kohti saarta.

Venematkan aikana aurinko alkoi laskea ja oli hieno seurata, kun hedelmälepakkojen kilometrien mittainen jono lensi saarelta kohti mannerta. Lepakoita oli tuhansia tässä pitkässä jonossa.

Auringonlasku merellä. Aina niin mahtavaa katseltavaa.


Saarella hyppäsimme lavataksin kyytiin ja otimme suunnaksi majapaikan johon muut olivat jo majoittuneet. Paikan nimi oli Ao Phat Huts, joka sijaitsi... yllätys yllätys.. Ao Phatin rannalla.

Reissussa on tottunut, että majoitukset eivät aina ole parasta mahdollista tasoa, mutta niissä tulee silti hyvin toimeen. Bungalowi maksoi 400b/yö ja siinä oli käytännössä vain patja, tuuletin ja kylmä suihku.

Kuvassa varsin pelkistetty bungalowimme.



Kyseinen veijari on saalistettu kaverien bungalowin seinältä. Pituutta yli 20cm.


Illalla käytiin syömässä rantaravintolassa ja siellä pääsimmekin taas seurailemaan saarille tyypilliseen tapaan tulitaiteilijoiden showta. Aina yhtä hypnoottista katseltavaa.


Keskiviikkona lähdimme kiertelemään muille rannoille ja päädyimme ajelulle Speedboatilla erään englantilaisen ja amerikkalaisen tyypin kanssa jotka olimme tavanneet edellisenä iltana.

White Sand Beach, hiekka todellakin oli todella hienojakoista ja valkoista.


Speedboat vei meidät sukeltelmään eri paikkoihin ympäri saarta. Vaikka vesi on ylipäätänsä kirkasta, niin se on tähän vuodenaikaan varsin sumeaa verrattuna loppuvuoteen. Snorklailu on kivaa, mutta vielä ei viitsi mennä laitesukeltamaan.

Reissun ensimmäinen sukelluskuva.



Veneretki päättyi käyntiin jonkinnäköisellä kalafarmilla saaren laitamilla.

Kuvassa hai. Tarkempaa merkkiä en tiedä.



Kilpikonna.



Kalat tulivat joukolla ihmettelemään mikä olio niitä pällistelee kameran kanssa.


Illalla juttelin rantabaarissa erään paikallisen tulitaitelijan kanssa ja han lupasi opettaa kikkailua kepillä jota he käyttävät tulishowssa. Sovimme tapaamisen seuraavalle päivälle viideksi.

Torstaiaamuna hyvissäajoin otimme Henkan, Markuksen, Victorian ja englantilaisen Mattin kanssa pyörät vuokralle ja lähdimme ajelemaan ympäri saarta. Koska Samet on varsin pieni saari, 6km x 1km, tiet olivat nopeasti ajeltu läpi. Ajelimme teitä ja kävimme välillä syömässä.

Ajelujen jälkeen menin rantabaariin tapaamiseen ja paikallinen opettikin pari temppua miten keppiä voi pyörittää. Reilun tunnin harjoittelulla keppi alkoikin jo pyöriä siedettävällä varmuudella.

Saaristossa, ainakin omasta mielestäni, parhautta on rennot rannassa olevat chillailuravintolat missä voi rennosti viettää aikaa ja syödä hyviä paikallisia ruokia.

Porukka illastamassa.


Myöhemmin illasta oltiin rannalla pyörimässä, kun Ilmari ja Henkka bongasivat rannalle ajaantuneen meduusan. Ilmeisesti oli myrkytön...


Perjantai-aamusta osa porukasta lähti kohti Bangkokia. Muut jäivät vielä yhdeksi yöksi saarelle. Päivä meni varsin rennosti rannalla ja meressä oleskellessa.

Olin taas edellisenä iltana sopinut tapaamisesta tulitemppuilijan kanssa ja hän opetti taas lisää kikkoja ja temppuilua. Lisää harjoittelua ja välillä onnistui muutama hienompikin kikka.

Illasta saarelle rupesi tulemaan lisää väkeä ja varsinkin paikallisia jotka lähtivät viikonlopuksi rentoutumaan Bangkokin ulkopuolelle.

Tulihan sitä loppujenlopuksi temppuiltua tulen kanssa useanakin iltana, kun aluksi oli saanut vähän harjoitusta.

Tulipallot


Tulikeppi




Viimeisen illan bileet olivat varsin menevät ja porukka innostui lopulta bilettämään vesisateessa. (Ei, täällä vesisateet eivät ole kylmiä ja inhottavia niinkuin Suomessa)



Lauantai-aamuna käytiin vetämässä aamupalat ja luovutettiin bungalowit pois.
Matka Bangkokiin meni varsin nopeasti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoitavaa? Anna palaa!