Kaupunkielämää ja nähtävyyksiä

31.8. -13.9.2010

Viimeisimmästä blogikirjoituksesta onkin vierähtänyt jo pari viikkoa. Täällä on tekemistä niin paljon, että aika suorastaan lentää ja en vain ole saanut aikaiseksi aikaisemmin kirjoitella.

Paljon on taas tapahtunut ja kirjoittelen nyt vähän takautuvasti ja parissa eri osassa juttuja.

Koh Changin reissu oli onnellisesti takana ja uusi viikko alkoi pitkällä koulupäivällä. Oli koulua 9-15 minkä jälkeen oli vielä erillinen tutustuminen Thai musiikkiin pari tuntia.

Thai musiikin tutustuminen oli hieman tylsänoloinen, koska selitystä oli todella paljon ja itse musiikkia vähän.

Koulun puolesta saatiin järkkäiltyä meille vaihtareille Muay Thai eli Thai boxing harjoituksia. Ensimmäiset harjoitukset olivat heti thai musiikin jälkeen, mutta päätin skipata ne koska olo oli kipeä ja päänsärky pahentunut entisestään.

Tiistaina meillä oli tutustuminen kirjastoon joka oli siirretty edelliseltä viikolta, koska olimme suurin osa Changilla. Kirjastokäynnin jälkeen lähdin käymään uudestaan lääkärissä ja tällä kertaa diagnoosi oli acute pansinusitis eli vapaastikäännettynä ”kaikkien poskionteloiden yhtäaikainen tulehtuminen”. Poskionteloista otettiin röntgenkuvat joissa näkyi miten jokapaikka oli täynnä limaa... nice. Noh, entistästä kovemmat antibiootit päälle ja kontrollikäynti viikon päästä.

Loppupäivä meni lähinnä uima-altaalla chillaillen ja elokuvissa käyden. Käytiin katsomassa kaikkien aikojen kovimman näyttelijäkaartin omaava leffa: The Expendables, jossa on Bruce Willis, Sylvester Stallone, Jason Statham, Jet Li ja Arnold Schwarzenegger samassa pätkässä. Elokuva oli täyttä rautaa. 90-luvun tyyliin paljon räjähdyksiä, isoja aseita ja kliseisiä repliikkejä. Osui ja upposi ainakin minuun.

Keskiviikko aamusta lähdettiin kohti koulua ja juuri, kun oltiin päästy koulun portin sisäpuolelle, soi puhelin jossa kaveri soitti ja ilmoitti, että tunnit tältä päivältä oli peruttu. Varsinainen onnenpotku sillä juuri hetki aikaisemmin oli puhuttu miten hyvä ja aurinkoinen keli olisi – täydellinen siis vietettäväksi uima-altaalla. Taksikuskille ohjeet vetää U-käännös ja suunta takaisin kotiin elefanttitalolle.

Suuri osa porukasta lähti tutustumaan Siam Park nimiseen huvi&vesipuistoon kaupungin laidalla. Itse skippasin reissun, koska lääkäri käski olemaan uimatta viikon ja päässä tuntuva paine esti huvipuistolaitteisiin menon. Jäin talon uima-altaalle ottamaan aurinkoa.

Myöhemmin iltapäivästä tapahtui varsin jännä juttu. Olin omassa huoneessani katselemassa läppäriltä leffaa, kun kämpästä kuului jotain puhetta. Kävin vilkaisemassa tuliko kämppis takaisin huvipuistosta, mutta olohuoneessa ei näkynyt ketään. Jatkoin elokuvan katsomista ja taas kuului jotaina ääntä joka kuulosti tulevan omasta vessastani.

Hetken mietin, että miten ääntä voi tulla vessasta ja päätin käydä katsomassa. Avasin vessan oven ja huomasin, että naamiopäinen kaveri istuu vessan ikkunalla. Melkoisen hämmentävää, koska ollaan sentään 23. kerroksessa. Tyyppi hymyili iloisesti ikkunalaudalla ja rupesin katselemaan mikä on homman meininki. Selvisi, että 3 henkilöä olivat tulleet katolta alaspäin köysien varassa ja korjailivat talon ulkopinnan rappauksia. Olivat kyseisellä hetkellä hommissa juuri vessan ikkunan alla ja tyyppi oli huomannut lukitsemattoman ikkunan ja päättänyt lepuuttaa itseään siinä hetken.

Mitään ei onneksi ollut kämpästä kadonnut, mutta jatkossa tulee varmasti pidettyä ikkunat ja ovet lukossa vaikka ollaankin korkealla.

Illasta Sini piti nimipäivänsä kunniaksi illanistujaiset ja lähdettiin pyörähtämään kaupungilla.

Torstai ja perjantai meni hiljaisissa merkeissä uima-altaalla chillaillen ja porukalla elokuvaa katsellen.

Lauantaiaamuna oli hieman aikaisempi herätys, kun lähdettiin Bangkokin halki kulkevalle joelle risteilylle. Vuokrattiin 9 hengen kesken oma longtail boat joka kuljetteli meitä pitkin jokea. Matkan aikana pysähdyttiin muutaman kerran ja lopulta risteily päättyi Wat Phon temppeleille jossa käytiin pyörimässä.

Skytrain asemalla ihmettelemässä.

Tältä näyttää, kun pilvenpiirtäjä(hotelli?) jää kesken ja ränsistymään jostain tuntemattomasta syystä.

Jokivarren asuntoja.

Koreampia rakennuksia.

Wanha temppeli.

Ja se pakollinen turistiposeeraus.

Veneeseen mentäessä kalat tulivat tervehtimään. Huomatkaa yksi erityisen iloinen kala.

Budha-patsat Wat Phon temppelialueella.

Temppelialueella oli yksi järkyttävänsuuri budha-patsas. Tässä pelkästään sen pää. Kokonaisuudessaan patsas oli kyljellään makaamassa ja oli arviolta n. 50m pitkä.

Illasta lähdettiin Markuksen ja Henkan kanssa käymään kuuluisalla Lumpini Stadionilla katsomassa Thaiboxing matseja. Pakko kertoa, että kyseisestä reissusta jäi todella paska maku suuhun. Matsit olivat nuorten, 10-16 vuotiaiden jamppojen otteleluita, halli oli käytännössä tyhjä ja paikalla oli vain satakunta länsimaalaista. Liput olivat vielä kaikenlisäksi törkeänkalliit, 1500 bahtia eli melkein 40e.

Kuva illan "suurimmasta" matsista.

Ei oltu tajuttu selvittää etukäteen millon kunnon matsit ovat, jolloin halli on viimeisiä paikkoja myöten täynnä.

Matsien jälkeen lähdettiin The Gullivers nimiseen baariin pelaamaan biljardia ja siellä tapasimmekin porukan muut jäsenet. Gulliversissa on hyvä peli systeemi. Voit ilmoittaa nimesi ”pelin välittäjälle” ja jossain vaiheessa hän tulee pyytämään sinua biljardipöytään. Pelaaminen maksaa 20 bahtia ja voittaja pysyy pöydässä. Hyvällä tuurilla ja pienellä taidolla pystyy siis pelaamaan montakin peliä yhdellä maksulla.

Siinä olikin stooria taas kerrakseen . Kirjoittelen lisää Koh Sametin reissusta, kunhan jaksan.