Inle Lake - Trekkausta vuorilla (2/2)

26.2.2014

Olin edellisenä iltana asettanut herätyskellon soimaan aivan luvattoman aikaisin sillä tarkoitus oli lähteä valokuvailemaan ympäristöä. Niimpä päivän alkaessa kirkastua, suuntasimme kylälle katselemaan meininkejä.

Veneet siistissä rivissä valmiina jokireissuja varten

Munkit lähdössä aamuiselle almuretkelleen

Isäntä aamupuuhissa

Katja poseeraamassa aamuauringossa

Bambumetsikkö kylän keskellä

Kylänraitti

Asukkaat menossa aamupuuhiinsa

Munkit palailemassa aamukävelyltään

Aamuisen kuvausretken jälkeen liikkeelle lähtö oli hieman hidasta, koska piti mm. tyhjennellä kameran muistikorttia ja käydä läpi tähän asti kertyneitä kuvia, vielä kun sähköä oli saatavilla.

Lopulta päästiin ravintolalle vasta puolen päivän jälkeen. Raflalla kävi ilmi, että koska tulimme vasta niin myöhään, Min Min ei saanut järkättyä meille opasta reissulle. Hän oli toiminut itsekin vuosia oppaana ja rehtinä miehenä päätti itse lähteä meille oppaaksi, koska oli luvannut trekin järjestää. (myöhemmin kävi ilmi, että tämä oli ehkä tähän asti suurin onnenpotku).

Vedettiin ravintolalla myöhäinen lounas naamariin (kuului hintaan) ja lähdettiin Min Minin asunnolle mihin jätettiin ylimääräiset tavarat, mitä ei tarvittu trekillä.

Iltapäivä kului kävellessä kohti vuoristoa. Pysähdeltiin silloin tällöin teelle ja katsomaan mm. kuinka sokeriruokosta (sugar cane) tehdään juomaa ja kristallisokeria.

Pikku-munkit olivat kylpemässä tuossa kuralammikossa jonka yli oli rakennettu silta

Perinteinen tapa valmistaa ruokosokeria

Wanhan maailman härkävankkuri toimii edelleen luottokyytinä

Reitti kulki samaisen viinitilan läpi missä oltiin aikaisemmin vierailtu

Viinirypäleet kasvamassa

Lisää tiluksia

Maastoa kasketaan rehevämmäksi kasvualustaksi

Tältä näyttää kurkuma-mauste ennen kuin se kuivataan ja jauhetaan jauheeksi

Katja paistattelemassa auringossa

Näkymiä trekkireitiltä

Kasvusto vaihteli paljon trekin aikana

Aurinko laskemassa Inle Lakea ympäröivien kukkuloiden taakse

Paikallinen työläinen

Auringonlaskufiilistelyä

Alkuperäinen plääni oli majoittua yön yli vuoristossa sijaitsevassa luostarissa, mutta koska lähdimme liikkeelle hieman normaalia aikataulua myöhemmin, päätimme auringonlaskun jälkeen mennä yöksi Min Minin tuttavaperheen luokse joka sijaitsi hieman alempana vuorella.

Kaskeamiset ylempää rinteeltä katsottuna

Majoittuminen oli mahtava esimerkki Myanmarilaisesta kulttuurista. Hän ei ollut nähnyt perhettä vähään aikaan, mutta ennalta ilmoittamatta, pääsimme kaikki 5 majoittumaan heidän luokseen yöksi. Suomessahan on nykyään epäkohteliasta tulla edes pimpottamaan hyvän tutun ovikelloa soittamatta ensin…

Ruuan valmistusta sisänuotiolla

Inle Lake sijaitsee n. 1km korkeudessa merenpinnasta ja päivän aikana kerkesimme nousta n. 1500 metriin. Nousu oli vain 500 metriä, mutta tottumattomat jalat huusivat Apua vielä myöhään yöhön.

Iltapalaksi perheen äiti laittoi meille jotain uskomattoman hyvää kasvissafkaa. Parasta ruokaa mitä olen tähänastisen Burman reissun aikana syönyt.

Kasviksia ja riisiä

Reissuseurue ruokapöydän äärellä

Unta ei tarvinnut paljoa houkutella. Nukuimme ”oleskelutilan” lattialle laitetuilla ohuilla patjoilla ja päällä oli pari vilttiä. Yöllä lämpötila vuoristossa laskee melko alhaiseksi.

Aamulla heräsin ennen auringonnousua siinä toivossa, että näkymä alas Inle Lakelle olisi ollut jotain spektaakkelimaista. Valitettavasti tänä aamuna ei mitään erikoisempaa.

Aamupalana oli jälleen talon emännän laittamaa herkkua. Kovin erilaista settiä mihin suomessa ollaan totuttu. Ruokana oli riisiä, useampaa erilaista kasviscurryä, riisileipää sekä teetä.

Aamupesulla vuoristokylän ainoalla vesipisteellä

Perhe aamupalalla keittiön puolella

Liikkeelle päästiin kahdeksan jälkeen ja suunta oli vielä ylemmäksi vuorille. Aikamme käveltyämme polku lähti viimein viemään alaspäin. Etureidet huusivat hunajaa ja olivat melko hapoilla, kun päästiin lopulta järven tasolle.

Paikallinen päiväkoti

Näkymiä matkalta

Reissuporukka: Minä, Min Min, Max ja Jonathan

Bambut voivat kasvaa uskomattoman korkeiksi

Lisää mittakaavaa edelliseen kuvaan

Alhaalla solassa näkyin riisipelto ja siellä kyykkiviä paikallisia

Villinä kasvava banaanipuu

Taktinen palaveri

Matkaa oli vielä jäljellä melkoisesti kuvan keskellä näkyvälle järvelle

Aivan sininen taivas loi melkoisen kontrastin kuiville keltaisille kasvustoille

Pläninä oli ottaa vene takaisin joten suunnistettiin jonkun kylän laituria kohti. Vielä ennen veneeseen menoa pysähdyttiin Min Minin kavereiden luona, jossa he ystävällisesti tarjosivat meille teetä ja pikkupurtavaa.

Venematkalle poistettiin vielä lähikojusta bisset. Kylläpä maistui hyvälle trekin päätteeksi veneen lipuessa aurinkoisen järven päällä kohti kylää.

Paluumatkalla

Kippis ja kulaus. Jallua Inle Lakella! Katja ottaa siivun Jaloviinaa keskipäivän piristeeksi. Jallu on aina Jallu, vaikka ollaankin Burmassa eikä Köyliön Lallintalolla.

Aikaisemmin oltiin pohdiskeltu, että olisi hyvä päästä käymään suihkussa ennen yöbussiin menoa. Min Minillä oli tähän loistava ehdotus. Hän tarjoutui heittämään meidät omalla autollaan läheiselle, paikallisten suosimalle kuumalähde kylpylälle. Kylän lähellä oleva turistisempi kylpylä maksaa 8$ / henkilö. Tämä kyseinen maksoi 1$.

Paikalliset ovat loistavasti ratkaisseet ongelman miten vaientaa auton hälytysääni jos turvavyö ei ole kiinni

Kylpylässä oli pieniä yksityisiä huoneita, joissa kaikissa oli pieni ”palju” ja vesihanat. Lämmin vesi tuli suoraan läheisestä kuumasta lähteestä ja näin ollen he sanoivat sen olevan erityisen hyvää iholle. Tunti hujahti hetkessä.

Kahden hengen vulkaaninen huljusammio

Saksalaiset lähtivät illasta kohti Baganin legendaarista tempplelikaupunkia ja me kohti Mandalayta. Äijien kanssa oli vielä puhetta, että nähtäisiin Baganissa maanantaina.

Inle Lake - veneretkeilyä järvellä (1/2)

25.2.2014 

Bussi saapui aamulla 7 aikaan Nyaungshwe kylän keskustaan joka on reissaajien suosima paikka lähellä Inle Lakea.  Ennen bussista poispääsyä eteen iski vielä paikallinen virkailija keräämään kaikilta 10$ suuruisen “luonnonsuojelumaksun” Inle Laken alueelle tulemisesta. (Myöhemmin selvisi, että ikinä tai missään kukaan ei tätä lappua tarkastanut tai kysynyt…) Kai nekin rahat meni virkailijan tai/ja sotilasjuntan taskuun.

Olin yöllä jutellut bussissa parin saksalaisen kanssa jotka jäivät samassa kylässä pois kyydistä. Lähdettiin porukalla etsimään majapaikkaa ja pienen etsimisen jälkeen löytyikin Little Inn niminen paikka josta double room omalla vessalla irtosi 20$ hintaan.

Munkit suorittamassa aamurituaalejaan

Huoneet vapautuivat vasta 12 aikaan joten lähdettiin hortoilemaan kadulle ja etsimään aamiaispaikkaa. Lopulta aamiainen vedettiin naamaan Pancake Kingdom nimisessä paikassa. Pannukakku tilattiin vasta jälkkäriksi.

The Great Pancake Kingdom

Säädettiin samalla venekyyti seuraavaksi päiväksi Inle Lakea ympäri. Hintaa päivän ajelulle omalla veneellä tuli 14$.

Pannukakun jälkeen palanpainiketta joenvarsiravintolassa

Olin jotain toista reissublogia Burmasta lueskellessani törmännyt kirjoitukseen jossa kerrottiin Inle Laken läheisyydessä olevasta viinitilasta. 

Huoneet saatuamme sovittiin Maxin ja Johathanin kanssa, että lähdetään iltapäivästä käymään läheisellä kukkulalla sijaitsevalla, Myanmarin ainoalla viinitilalla. 

Suihku teki erittäin hyvää. Takana oli 7h bussissa + 1h taksissa + 12h bussissa.

Siisti majoitus piharakennuksessa

Viiden maissa napattiin tuktuk kohti viinitilaa ja kerkesimme juuri ennen auringonlaskua suorittamaan viinin maistelua paikallisilla tuotteilla. Edestakaisin kyyti kustansi 4 hengelle 9$. Kuski odotteli kiltisti pari tuntia, kun oltiin perehtymässä paikallisen viinin saloihin.

Viinirypälepeltoja vuoriston katveessa

Maistelukierroksen ensimmäinen annos (C) Katja

Jonathan, Katja ja Max viinin äärellä

Idyllistä maisemaa

Rypäleitä länsirinteellä

Katja viinin äärellä

Pakollinen viinitila-poseeraus

Aurinko alkaa laskea vuoriston taakse

Paikallista viiniä auringonlaskussa viinitilan terdellä

Illasta käytiin vielä syömässä paikallisella Night Marketilla. Iso kupillinen paikallista kananuudelikeittoa 1$.

Katusafkoilla (C) Katja

Kananvarvas-tikkari (C) Katja

Parhautta on kaiken uuden maisteleminen

26.02.2014 - Inle Lake

Aamupalan jälkeen, ennen kahdeksaa, suunnattiin joelle mistä oltiin bookattu venekyyti. Alkuperäisen suunnitelman lisänä mukaan tuli 2 Tsekkiä jotka majoittuivat samassa guest housessa kanssamme. Nyt hintaa päivän veneretkelle tuli 3$/henki eli veneelle 18$.

Aamuinen katu

Venekuskit odottelemassa asiakkaita

Betonimylly ahdingossa

Varhain liikenteessä

Matkan alkuvaiheessa lauma lokkeja alkoi seurata meitä vähän liiankin läheltä

Paikallisten kimppakyydeissä jengiä oli hieman enemmän

Inle Lake sijaitsee vuorijonojen välissä joten päästiin matkaan ennen kuin aurinko oli noussut vuorien takaa. Vuoret aiheuttavat sen, että ilma järvellä on aina sumuinen joten näkymä auringon noustessa oli jotenkin hyvin rauhallinen ja aika tuntui pysähtyneeltä.

Järvelle päästyämme 2 perinteistä "kalastaa" olivat poseeraamassa vieraille

Kalastaja esittelemässä saalistaan

Turistivene

Paikallisten vene

Järvelle tulevan joen suuaukolta hieman kauemmaksi päästyämme näkyi jo oikeita ammattikalastajia.

Perinteinen kalamies

Inle Lakelle hyvin ominaista on kalastajien opaperäinen tyyli tasapainoilla yhdellä jalalla matalan veneen päällä ja toisella jalalla meloa. Itselle olisi tullut uimareissu jos olisi yrittänyt samaa.

Jalkasoutelija

Venemestari kuljetti meitä pitkin järveä ja aina välillä pysähteli paikoissa joissa halusimme nähdä jotain. Yleensä kuskit kulkevat perus turistinähtävyydet läpi ja niissä voi päättää haluaako käydä katsomassa vai ei. Ensimmäiseen ravintolaan ei tarvitse jäädä, niitä tulee reitin loppupuolella vastaan enemmän kuin tarpeeksi. Safka kustantaa saman mitä maallakin ja bisse irtoaa 2$ hintaan.

Näkymää järveltä

Hieman erilainen lähtötilanne talon rakentamiseen kuin Suomessa

 

 

Korupajalla helyt syntyvät wanhanajan tyyliin

Järvellä on monia kelluvia kyliä, asutuskeskittymiä jotka on rakennettu veden päälle. Kylissä on yleensä nykyään jo sähköt.

Hieman arveluttava viritys

Tämä vaha stupa ei ole enää ihan samassa iskussa, kuin aikaisemmat näkemäni

Kylän torilta paikallisia hedelmiä ja vihanneksia

Mummelit ruokatunnilla

Tupakkatehtaalla syntyi paikalliset luomotupakasta käärityt syöpäkääryleet

Kangastehtaalla perinteistä värjäämistä

Näin syntyy hieno silkkikangas käsityönä

Erään korukaupan nurkassa oli perinteiseen pitkäkaulanaisten heimoon kuuluva henkilö. Valitettavasti kyseinen yksilö näytti jokseenkin surulliselta, koska ilmiselvästikkin hänet oli palkattu vain nähtävyydeksi houkuttelemaan turisteja. Kaulaa venytetään pikkuhiljaa lisäämällä siihen metallirinkuloita. Vähitellen kaula venyy pitkäksi ja lihakset surkastuvat.

Eettisistä syistä jätän kuvan pitkäkaulanaisesta laittamasta blogiin.

Rautatakomon hiilloksilla lämpesi kätevästi myös teepannu.

Teetä

Takomon luomuksia

Katja sai paikallista meikkiä poskiinsa. Kuivatusta puunjuuresta murskattu voide suojaa auringolta ja viilentää.

Järveltä löytyy myös kuuluisa kissatemppeli jossa munkit aikoinaan kouluttivat kissoja. Nykyään kissat vain laiskottelivat suuren temppeli lankkulattioilla.

Setä Budha

Temppelirakennuksen asukkaita

Kalastaja verkoilla

Soututekniikkaa

Toisesta järvellä sijaitsevasta temppelistä löytyikin äijien oma paikka (C) Katja

Kelluvissa kylissä ainoa mahdollinen kulkuväline on vene. Pienet lapset oppivat heti kävelemisen jälkeen soutamaan. Suomessa jos joku näkisi näin nuoria lapsia yksinään soutelemassa olisi hätäkeskuksen linjat kuumana ja suuroperaatio aluillaan...

Kylän pikkuasukit

Kelluvan puutarhan kasvatukset on istutettu turpeen ja sekalaisen kelluvan maa-aineksen muodostamiin pieniin lauttoiin.

Kasvatukset

Kelluvaa puutarhaa

Ennen auringonlaskua poikettiin vielä perusreiteiltä ja heitettiin Tsekit johonkin kylään josta he jatkoivat trekaten eteenpäin.

Max pulahti vilvoittaan järveen

Aurinko rupesi laskemaan vuorten taakse

Seesteinen näkymä

Iltafiilistelyjä

Kokonaisuutena päivä oli ihan huippu ja todella onnistunut. Retken päätteeksi säädettiin vielä bussiliput Mandalayhyn (13$), pohjoisen isoon kaupunkiin,  perjantaiyöksi. Katjalla oli lento sieltä takaisin Bangkokiin su aamuna.

Illasta päädyttiin syömään ja juomaan jo tutuksi tulleeseen Min Min’s Restaurant nimiseen paikkaan josta saa varmaan kylän parhaat Caipirinhat.

Kaverini Lauri, joka oli käynyt trekkailemassa Inle Laken ympäristössä useampi kuukausi aikaisemmin, kehui reissun olleen Myanmarin tripin kohokohtia.

Syömisen ja kortinpeluun ohessa satuin kysäisemään paikan omistajalta trekkaus mahdollisuuksista alueella ja selvisi, että kyseinen herra järjesti ravintolatoiminnan ohessa myös niitä.

Pienen brainstormaamisen jälkeen saksalaisten kanssa päädyttiin neuvottelemaan meille 2 päivän ja yhden yön trekki lähivuoristoon hintaan 24$ / hki. Hintaan sisältyi majoitukset ja safkat. Ainoastaan vedet piti ostaa ja kantaa itse. Sovittiin, että nähdään ravintolalla seuraavana aamuna.

Alkuyöstä pyörähdettiin jälleen Night Marketin kulmilla. Tällä kertaa päiväbudjetti alkoi olla vähissä joten jouduin itse duuniin.

Grillaushommissa

Kaikki kuitenkin halusi nähdä sen pitkäkaulanaisen joten tässä kuva:

Pitkäkaulanainen