sunnuntai 22. elokuuta 2010

Ensimmäinen kouluviikko takana

Taas on viikko hujahtanut. Ensimmäinen virallinen kouluviikko. Koulussa on tullut pyörähdettyä pari kertaa, on käyty leffassa muutaman , syömässä sushia ja paikallista sekä käyty ostoksilla ja keilaamassa.

Kuva koulun sisäpihalta.


All you can eat - sushi buffet. Käytiin vaa'alla ennen ja jälkeen. Painoa tuli tunnissa 1,4kg. Hintaa 300thb.



Maanantaina oli koulua 9-15 ja perjantaina 01-03. Muu aika olikin vapaata. Ensimmäinen luento maanantaina oli kansainvälistä kaupankäyntiä joka tuntui olevan aika peruskauraa suurimmalle osalle porukasta joilla pääaineena on kauppatieteet. Toinen luento oli thai-kieltä jossa opettajana on varsin... omaperäinen kaveri. Selväksi tuli, että meille ei edes yritetä opettaa mitään paikallisia koukeroita vaan keskitytään perussanontoihin ja sanoihin.

Thai-kieli kuuluu phoneettisiin kieliin joilla äänenpainolla ja kululla on merkitystä sanan tarkoitukseen. Tämä onkin jo kuluneen 2 viikon aikana tullut selväksi ihan käytännössä, kun kuskit eivät meinaa vieläkään ymmärtää mihin ollaan kotimatkalla menossa. Kun yritämme sanoa thaimaaksi ”Elephant tower – [thag tsaaang]” seuraa kuskin puolelta vain epämääräistä tuijotusta. Lopulta, kun kuski tajuaa osoitteen, hän lausuu sanan meidän korviin aivan samalla tavalla kuulostavalla tavalla. Käsittämätöntä. Thai-kielessä on siis 5 erilaista sävelkulku sanoa sana.

Tiistaina lähdettiin käymään Chinatownissa, kiinalaisten kaupunginosassa, pyörimässä ja katselemassa paikkoja. Käytiin joissain buddhalaisissa temppeleissäkin vilkuilemassa, kun munkit harjoittivat päivämantrojaan.






Chinatown-kierroksen jälkeen päätettiin lähteä MBK ostoskeskukseen keilaamaan. Hohtokeilaaminen maksaa 110thb eli n. 2,6e/kierros. Ei paha hinta. Radan vieressä on sohvat ja pöytä johon voi tilata ruokaa ja juomaa.

Keskiviikon missio oli mennä käymään Bangkokin suurimmassa temppelissä. Valitettavasti kukaan ei selvittänyt aukioloaikoja joten mentiin paikalle ½h ennen sulkemista. Osa porukasta maksoi 300thb pääsymaksun ja lähti vilkuilemaan paikkaa, toiset taas suunnistivat läheiselle Khao San Roadille hengailemaan.

Illasta oli pientä iltamatoimintaa, mutta itse jätin lähtemättä kaupungille, kun oli varsin kipeä olo ja kuumetta toista tai kolmatta päivää.

Torstaipäivä chillailtiin altaalla ja katseltiin porukalla leffaa Miikan ja Tainin kämpillä, kun heillä DVD-soitin sattuu olemaan.

Torstai-illasta nousi taas kuume ja päätinkin lähteä seuraavana päivänä käymään lääkärillä. Kuumetta, päänsärkyä ja hirveää paineen tunnetta otsassa ja poskionteloissa oli tuntunut jo 3-4 päivää. Itseasiassa jo lauantaina Koh Larnilla en pystynyt snorklatessa sukeltamaan kovin syvälle, koska jo tuolloin ei paine tasaantunut otsaontelosta vaan aiheutti pistävän kivun.
Perjantaina koulun jälkeen lähdinkin käymään Vibhavadi-hospitalissa jolla oli suoraveloitussopimus Eurooppalaisen vakuutuksen kanssa. Täten ei tarvinnut maksaa mitään itse vaan kaikki kulut meni matkavakuutuksen piikkiin. Matkan koululta sairaalalle kävelin aivan hirveässä vesisateessa. Perille päästyä olinkin aivan kuin vaatteetpäällä uinut. Onneksi elektroniikka oli minigrip-pussissa ja laukussa.

Lääkärille ilmottautuessa tuli vastaan varsin hassuja ilmeitä, kun kaivoin taskusta läpimärän mytyn paperia... Passikopion josta he halusivat passinumeron ylös.
Sairaalameininki oli varsinainen yllätys verrattuna suomeen. Ympärillä hääräsi jatkuvasti monta eri henkilöä. Yksi mittasi verenpainetta, toinen kuumetta, kun kolmas kirjasi tietoja ylös.
Kävin myös verikokeissa joilla varmistettiin, että kyseessä ei ole Dengue-kuume. Yksi meidän suomalaisista vaihtareista oli onnistunut saamaan harvinaisen version denguesta ja oli saman sairaalan vuodeosastolla. Kävin morjenstamassa häntä samalla, kun odottelin verikokeen tuloksia.

Lopulta, reilun 3 tunnin päästä pääsin kotia hillittömän lääkekassin kanssa.
Paperissa luki: Diagnosis – Acute Sinusis eli akuutti poskiontelon tulehdus.
Lääkkeistä... aivan uskomatonta mitä kaikkea laittoivat mukaan. Ensinnäkin, antibiootit ovat hillittömiä möhkäleitä, 1 gramman nappeja joita vedetään 3krt päivässä. Lisäksi tuli pillereitä allergiaan, kurkkukipuun, päänsärkyyn, nuhaan sekä unilääkettä. Ja kaikki pyytämättä. Mihin hittoon jotain unilääkettä tarvitsee poskiontelotulehduksen yhteydessä?

Kaikenkaikkiaan lääkärissä käynnistä jäi varsin positiivinen kuva. Sairaala oli siisti ja moderni.
Lauantai-aamuna aikainen herätys suunta kohti Chatuchakin weekend markettia – maailman suurinta ulkoilmatoria. Myyjiä on noin 15000 ja kävijöitä n. 200 000 päivässä. Pinta-alaa yli 15 hehtaaria. Se mitä et löytä kyseisiltä markkinoilta – sitä et tarvitse.

Viikonloppumarkkinat ovat kuuluisat tavaramäärästään ja halvoista hinnoista. Päivän aikana tulikin tehtyä muutamia varsin hyviä(?) diilejä.

Esimerkkejä:
Siisti kauluspaita city-käyttöön: alle 4e
Ruutushortsit: 3,5e
”Deutur” 35L rinkka: 17e
Nahkainen käsimatkatavara-olkalaukku: 13e
Nahkainen tai ”nahkainen” vyö: 3e
Lacosten (luultavimmin ”Lacosten”) kengät: 17e

Markkinoilla tuli törmättyä myös varsin erikoisempiin kauppakohteisiin kuten liskoihin, käärmeisiin, papukaijoihin sekä krokotiiliin. Huhujen mukaan siellä on ainakin ollut myynnissä myös kenguruita ja jopa tiikerin poikasia. Tokihan markkinoilla pitää olla myös huvia kansalle joten tuli todistettua mm. kukkotappelua ja taistelukala matsia missä paikalliset löivät vetoa keskenään voittajasta.

Kukkomyllyä.


Myydään papukaija. Ei kiroile.



Iso lisko.


Kanikanikanikani.


Varsin häijyn näköinen veijari.


Maanantaina olisi taas koulupäivä. Suunnitelma on lähteä tiistai-aamuna kohti Koh Chang nimistä saarta, lähelle Kambodzan rajaa julistaen riippumattoilu ja yleinen chillailu alkaneeksi. Koh Changilla on myös mahdollisuus laitesukelteluun mikäli vain poskiontelontulehdus paranee ennen sitä.
Perjantaina olisi 2 tuntia koulua, mutta huhun mukaan suuri osa vaihtareista on silloin vatsataudissa, joten tarkoitus on tulla vasta sunnuntaina takaisin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoitavaa? Anna palaa!