Mikään hyvä ei kestä ikuisesti...

Bussimatkan jäljiltä tulikin nukuttua melkein iltaan asti. Illan ohjelmana oli lähteä pyörähtämään Pallotallaajien matkailufoorumin meetingissä Bangkokissa. Homman ideahan oli, että porukka joka sattui olemaan reissussa, kaupungissa kyseisenä ajankohtana kokoontui istumaan iltaa ja vaihtamaan matkasuunnitelmiaan ja –kokemuksiaan. Paikalle päätyi toistakymmentä henkeä ja moni taisi löytääkkin uusia reissukavereita.

Seuraavana päivänä edessä olikin enää viimeisten reissukamojen heitto Mikon ja Lindan kämppään sekä kämpän luovutus pois. Pakko sanoa, että tuli tosi haikeat fiilikset, kun viimeistä kertaa kiertelin kämppää ympäri ja tutkailin, että mitään ei ole unohtunut. Asunnosta oli kerennyt tulemaan todellinen koti viimeisen 5kk aikana. Aina, kun reissusta palasi rakkaaseen elefanttitaloon, tunsi olevansa kotona. Tuskin tulen lähitulevaisuudessa asumaan yhtä hienossa kämpässä tai tuskin koskaan yhtä hienolla näköalalla olevassa kämpässä. Ai, että Bangkokin silmänkantamattomiin jatkuva suurkaupunkimaisema olikin hieno.

Chang Tower in memoriam


Illasta lähdettiin toteuttamaan Mikon, Sinin, Sannin ja Mian kanssa eräs suunnitelma josta oli puhuttu pitkin vaihtoa, mutta kertaakaan ei oltu saatu aikaiseksi lähteä. Lähdettiin piknikille yhteen Bangkokin suurista puistoista, Lumpini Parkiin. Lähtö meni hieman myöhäiseen ja ruuhkassa jumittelun takia saavuimme puistoon juuri ennen auringonlaskua. Kukaan ei ollut hoksannut, että metrolla olisi päässy suoraan ja varmaan tunnin nopeammin aivan puiston kupeeseen.

Lumpini Parkia


Puiston näkymät olivat hienoja ja auringonlaskua olikin kiva seurata piknikillä samalla punaviiniä hörppien.


Auringonlaskunäkymää


Pimeän laskeuduttua päästiin näkemään asia mistä Lumpini Park on kuuluista. Isot matelijat. Puiston lammikoissa asustelee toista metriä pitkiä liskoja jotka tulevat välillä hyvinkin lähelle ihmisiä. Myös meidän edestämme kömpi isohko otus ylös ja käveli pitken lammen laitaa. Töllisteltiin sitä aikamme ja moskiittojen alkaessa pyöriessä tarpeeksi ympärillämme laitettiin kamat kasaan ja suunnattiin Bangkokin yöhön.

Sieltä se lisko tulee


Mahoton mötkö


Vaikka oltiinkin Bangkokissa ja ulos katsoessa ensimmäisenä ei tullut mieleen joulu, päätettiin siltikin pitää perinteiset pikkujoulut. Glögiä ei ollut, mutta sen korvasi Sam Song. Meidän vaihtariporukan lisäksi muitakin suomalaisia oli opiskelemassa kaupungissa, Siam Universityssä joten vedettiin porukka kasaan ja pidettiin yhteiset pikkujoulut. Tällä kertaa tapahtumapaikkana olikin toisten tyyppien kämppä Bangkokin keskustassa.

Kämppä sijaitsi kätevästi suoraan erään skytrain pysäkin vieressä joten päästiin nopeasti tapahtumapaikalle. Aloiteltiin porukalla iltaa kämpässä jonka jälkeen siirryttiin talon katolla olevalle helikopteripädille. Rakennus sattui olemaan Bangkokin korkeimpia ja näköalat olivat myös sen mukaisia. Loppuillasta siirryttiin aikaisemmin jo tutuksi tulleeseen Narcissus-clubille.

Aloitteluja kämpillä


Katolla ihmettelemässä


Pari päivää meni taas perinteisellä kaavalla leffassa ja ostoksilla käydessä sekä poolilla hengaillen. Torstaina edessä oli viimeinen kouluun liittyvä suorite. Viimeinen kerta, kun koulupuku kaivettiin kaapista ja nykäistiin päälle. Käytiin valmistujaispäivänä hakemassa todistukset opiskelusta, kuuntelemassa pari puhetta, antamassa palautetta opiskelusta sekä syömässä ihan mukavan kattava koulun tarjoama ateria. Tämän jälkeen toivoteltiin koulun henkilökunnalle hyvästit ja lähdettiin menemään.

Koulutytöt koulupuvuissa




Illan tullen kasaannuttiin Markuksen ja Laurin kämpille juhlistamaan viimeistä koulupäivää vielä kerran isolla porukalla ennen kuin porukka hajoaa omille teilleen tai pahimmillaan lähtee takaisin suomeen. Mukana bileissä oli myös muutamia ihmisten tuttuja jotka sattuivat olemaan paikanpäällä Bangkokissa. Mukavahan aina on uusia tyyppejä tavata. Illan kääntyessä mölyisämpään suuntaan suunnistettiin Khao San Roadille josta edelleen tuttuun kattobaariin joka on auki ainakin aamuseiskaan asti.

Seuraavat päivät tulikin palloiltua taas perinteiseen tyyliin norsutalolla ja kaupungilla. Khao San Roadilla tuli rampattua pariinkin otteeseen, kun kävin räätäliltä tilaamassa puvun, bleiserin ja muutaman kauluspaidan mittojen mukaan tehtynä. Ensin tein tilauksen ja sen jälkeen mittoja otettiin pariinkin eri otteeseen. Hölmöähän se olisi Thaimaassa pyöriä käyttämättä edullisen puvun hankkimismahdollisuutta hyväkseen.

Päivät kuluivat ja porukka alkoi pikkuhiljaa hajota. Ensimmäisenä Suomeen lähti Sini, seuraavana päivänä kämppikseni Ilmari. Pari päivää meni ja Henkka ja Katjakin lähti takaisin Suomeen. Kyllähän sitä varsin haikea fiilis tuli taas monta kertaa. Mutta niin kuin aina, kaikki hyvä loppuu aikanaa. Jäihän jäljelle kuitenkin melkoinen määrä loistavia muistoja.

Kaikenkaikkiaan meillä oli tosi hyvä vaihtariporukka josta muodostui ajan mittään varsin tiivis ja hyvähenkinen yhteisö. Oli ilo tutustua kaikkiin tyyppeihin. Tarkoitus on kokoontua porukalla taas kasaan Suomessa joskus kesän tienoilla. Kämppiksen suhteen on sanottava, että kävi todellinen tuuri, kun Ilmari löysi tiensä samaan kämppään. Helvetin hyvä tyyppi jonka kanssa tultiin toimeen loistavasti. Olisi voinut käydä paljon paljon huonompikin mäihä.

Keskiviikkona Khao Sanilla pyörähtäessäni ostin bussi+laiva joint-ticketin Thaimaan etelä-osassa sijaitsevalle Koh Phanganin partysaarelle. Suuntana oli Full Moon-partyt joissa kävin myös edellisellä reissullani tämän vuoden helmi-maaliskuussa.
Blogikirjoitus viimekerrasta tässä

Reissuun mukaan lähtee myös Markus, Niklas ja Victoria, mutta he tulevat muutaman päivän myöhemmin perässä. Suunnitelmani on mennä saarelle chillailemaan ja odottelemaan heitä.

Viimeiset kouluviikot

Maanantain myötä alkoi toiseksi viimeinen kouluviikko Kasetsart Universityssa . Maanantaina oli vielä normaaleja oppitunteja, mutta tiistain ohjelmassa oli visiitti Suomen suurlähtystön vieraaksi kuuntelemaan tietoa Thaimaan poliittisesta tilanteesta ja yleisestä turvallisuudesta. Mukana oli myös opiskelijoita jotka olivat tulleet vaihtoon toiseen yliopistoon ja olleet maassa vähemmän aikaa. Vierailu oli ihan OK ja tieto oli yleishyödyllistä, mutta olisi ollut paljon käytännöllisempi tietää jo vaihdon alussa. Suurlähetystön jälkeen mentiin pyörimään kaupungille. Samalla huomattiin, että Bangkokiin oli ruvennut ilmestymään joulukoristeita.

Vaikka kaduilla olikin joulukoristeita, jotenkin en vain päässyt joulun tunnelmaan. Ihan kuin jotain puuttuisi....


Keskiviikkona vuorossa oli luokkaretki paikallisen olut-brändin, Singhan tehtaille. Aamulla suhteellisen aikainen herätys ja koululle, josta matka jatkui kahdella minibussilla noin tunnin matkan päässä sijaitsevaan tehtääseen. Itse tehtailla katseltiin alkuun esittelypätkä brändistä, jonka jälkeen siirryttiin kierrokselle tehdasalueelle. Lopulta tehdasvierailu päättyi siihen jota moni meistä jo odottelikin: itse oluen maisteluun. Tunnin mittaisen maistelusession jälkeen ryhmä suuntasi takaisin minibusseihin ja paluumatkalle.



Maistelusessio


Keli ulkona oli loistava ja keskiviikon koulupäivä oli paketissa jo heti puolenpäivän jälkeen joten kohta melkein koko porukka olikin uima-altaalla kärventelemässä.


Loppuviikko meni perinteiseen Bangkok tyyliin. Käytiin leffassa, pelailemassa pingistä ja biljardia. Käytiimpä ajamassa taas Cartingiakin ja tietysti kärvenneltiin itseämme uima-altaalla niinkuin aikaisemminkin. Viimeaikoina oltiin käyty monesti myös talon katolla katselemassa ja kuvailemassa auringonlaskua.

Kuvaussessiot katolla


Taas yksi auringonlaskukuva


Lauantaina oli luokkaretki Bangkokin pohjoispuolella olevaan vanhaan kaupunkiin, Ayatthaihin joka on listattu myös Unescon maailman perintökohteiden listalle. Lauantaina oli myös synttärini joten päätin skipata reissun, koska ei napannut herätä aikaisin ja toisekseen kerkeän käymään kyseisessä paikassa myöhemmin omalla ajalla. Aamulla nukuin pitkään, pitkästä aikaa kun se olikin mahdollista (ei tarvinnut herätä yhdeksään kouluun). Iltapäivästä lähdettiin syömään läheisen Major Cineplexin yhteydessä olevaan hienompaan italialaiseen ravintolaan Laurin, Henkan ja Katjan kanssa, jotka eivät myöskään olleet lähteneet luokkaretkelle. Synttäreiden kunniaksi tuli vedettyä hieman hienomman kaavan mukaan aperatiivi ja pizza viinin kera. Aperatiiviksi otin listalta camparia. Hetken kuluttua tarjoilija tuli ilmoittamaan, että heillä ei ollut sitä. Tilanne oli sinänsä hämmentävä, koska oikein näkyvästi tiskillä oli pullo kyseistä juomaa. Osoitin pulloa ja tarjoilija meni itsekkin hetkeksi hämilleen. Tilannetta oli hilpeä seurata, koska ilmeisesti kenelläkään työntekijöistä ei ollut mitään hajua kuinka kyseistä juomaa piti tarjoilla. Työntekijöistä oikein näki miten he arpoivat ja pohtivat asiaa. Lopulta jostain keittiön uumenista tuli joku hieman rohkeampi joka uskalsi kaataa juoman on the rocks lasiin ja niin tilanne ratkesi ja sain juoman. Oikeastaan tälleen tekstillä on ihan mahdotonta kuvailla häsellyksen ja arpomisen määrää mitä yhden pienen juoman tilaaminen aiheutti. Oli varmaan hyvin hyvin suosittu juoma kyseisessä ravintolassa...

Eräällä toisellakin henkilöllä vaihtariporukastamme, Niklaksella oli synttärit samana päivänä. Tainilla oli ollut syndet hieman aikaisemmin, mutta niitä ei ollut keretty juhlia joten päätettiin pitää kaikkien kolmen synttärit samalla kertaa. Juhlat alkoi illasta ja teemana oli ”Naamajaiset”, eräänlainen yhdistelmä sanoista ”naamiaiset” ja ”naamat” siis. Sitä mukaan, kun porukka sai laitettua itsensä juhlakuntoon luokkaretken jäljiltä, rupesi Tainin ja Miikan kämppä täyttymään mitä hämmentävemmistä hahmoista. Oli oikein kiva huomata miten kaikki olivat jaksaneet panostaa juhliin.

Ilmari, Lasse ja Miika työstämässä naamajaisasujaan paria päivää aikaisemmin


Naamajaisten kummajaiset


Supersankari


Ilmari ei tajunnut, että supersankarille EI ryttyillä.

0,2 sekuntia myöhemmin...


Juhlat menivät varsin mukavasti ja kaikilla taisi olla melkoisen hauskaa. Ainakaan aikaisemmin ei vartijat ole koskaan tulleet ilmoittamaan melusta. Loppuillasta siirryttiin paikalliseen bilemestaan Narcissukseen eli tuttavallisemmin Narcciin jatkamaan.

Seuraavalla viikolla edessä oli muutama tentti ja kasa kotitenttejä. Thai-kielen tentti meni kirkkaasti läpi sen suurempia kertaamatta. Ilmeisesti meni kaikilla koska kirjaa sai käyttää apuna. Kaikenkaikkiaan oli muutama vähän työläämpi kotitentti joka vaati tekstin kirjoittamista ja loput helpohkoja pikkutestejä. Perus ”akateemista puppaa” siis.

Ilmarin pari kaveria tulivat reissaamaan Thaimaahan ja tulivat majoittumaan luonnollisesti jo aikaisemminkin kommuunina toimineeseen kämppäämme. Keskiviikkona lähdettiin pyörähtämään Major Cineplexin viereiselle aukealle ilmestyneeseen Chang Festivaaliin. Lavalla esiintyi erilaisia bändejä ja tarjoilu oli ”yllättäen” Changin hanatuotteita isoista torneista tarjoiltuna.

Ilta pimenee


Chang aluetta



Viimeisten tenttien jälkeen meillä oli edessä enää valmistujaispäivä joka oli 13. päivä joulukuuta. Tässä välissä oli sauma lähteä taas reissaamaan. Loppuviikosta osa porukasta lähti tuubailemaan Laosiin. Laurin kanssa päätettiin lähteä pohjoiseen n. 800km Bangkokista sijaitsevaan Chiang Maihin moottoripyöräilemään. Suunnitelma oli vuokrata pyörät ja ajaa Chiang Maista Chiang Raihin ja takaisin. Perjantaina haettiin liput goverment bussiin ja kellotettiin samalla aika mitä matkalla bussiasemalle menee. Samalla reissulla ostin uuden puhelimen, Samsung Galaxy 5 älyluurin.

En ole ikinä aikaisemmin omistanut teknologisesti yhtä edistynyttä puhelinta. Käyttiksenä on Android ja löytyy wlania, gps:sää ja isoa kosketusnäyttöä. Perjantai-ilta meni puhelimella leikkiessä ja kämppää siistiessä sekä tavaroita pakkaillessa. Kämppä oli määrä luovuttaa pois 9.päivä. Ilmari ja Lasse olivat ottaneet varsin kiirelähdön Laosiin joten kämpästä piti roudata valtava määrä sinne kertyneitä tavaroita ja tarvikkeita roskiin sekä käyttökelpoiset isommat tavarat Mikon kämpille varastoon odottamaan kaveria joka tulee samaan vaihto-ohjelmaan tammikuun alusta.

Pakko hehkuttaa vielä miten Spotify + wlan kännykässä on aivan tajuttoman kätevä yhdistelmä. Miulla on tietokoneella spotify premium ja soittolistat täynnä musiikkia. Kännykästä laitoin wlanin päälle, asensin spotify mobilen puhelimeen ja tadaa... puhelin alkoi lataamaan soittolistoja. Muutaman tunnin kuluttua biisit olivat puhelimessa ja niitä pystyi kuuntelemaan kuin mistä tahansa mp3 soittimesta. Myös ilman nettiyhteyttä. Kun tietokoneella lisäilen musiikkia spotifyn soittolistalle, niin ei muuta kuin puhelimesta langaton yhteys päälle ja musiikit löytyvät kohta myös puhelimesta. En aikasemmin tiennyt tarvitsevani edistyksellistä puhelinta, mutta nyt en voinut enää tajuta miten olin voinut selvitä ilman.