Bangkokissa taas!

Pitkästä aikaa taas blogin pariiin...

Sillä aikaa, kun olin ollut poissa Bangkokista, kaverini Jarkko ja hänen tyttöystävänsä olivat käyttäneet kämppäämme majoitukseen sen aikaa kun kaupungissa viipyivät reissunsa lomassa.

Oli kiva palata takaisin reissusta kämpille ja huomata, että jääkaappi oli täytetty oluella ja kämppään ilmestynyt kaikenlaista pientä naposteltavaa. Asustelijat olivat jättäneet ne ilmeisesti kiitokseksi lainasta.

Muutaman päivän kuluttua Ilmari, kämppiskin, palasi reissusta mukanaa tyttöystävänsä joka oli tullut suomesta käymään. Asunto alkoi pikkuhiljaa muistuttaa kommuunia, kun 5 henkeä asui yhtäaikaa samassa paikassa.

Saku ja Rane kiertelivät Bangkokia ympäriinsä ja välillä tuli lähdettyä mukaan katselemaan nähtävyyksiä missä ei aikaisemmin ollut tullut käytyä. Yksi sellainen oli Bangkokin kuuluisa "transu-kabaree".

Suurin osa Thaimaalaisista on uskonnoltaan buddhalaisia. Heidän uskomuksessaa on 3 sukupuolta, mies, nainen ja ladyboy. Ladyboyt ovat siis miehiä jotka tuntevat olevansa naisia vankeina miehen vartalossa ja käyttäytyvät ja pukeutuvat sen mukaan. Calypso Cabaree on kabaree performanssi joka on näiden ihmisten esittämä. Lähdettiin katsomaan Sakun, Ranen ja Katjan kanssa kyseinen show ja pakko sanoa, että varsin hieno ja hätkähdyttävä show oli kyseessä. Kabareeseen kuului erilaisia laulu, tanssi- ja koreografiaesityksiä. Hämmentävintä showssa oli, että välillä ei meinannut millään uskoa kaikkien esiintyjien olevan miehiä. Kaverin sanoja lainaten: "Syntisen kauniita miehiä". Suosittelen kyllä ehdottomasti kaikkia poikkeamaan showssa Bangkokin vierailun aikana. http://www.calypsocabaret.com/show.html

Aikaisemmin kirjoitin blogiin, kun käytiin katsomassa Thaiboxing matsia Lumpinilla Henkan ja Markuksen kanssa. Kyseinen reissu oli totaalinen pettymys. Ottelijat olivat tuolloin jotain 40 kiloisia nuoria ja paikalla ei ollut kuin kourallinen länsimaalaisia.

Viimekerrasta viisastuneena selvitettiin oikeat matsipäivät ja nyt lähdettiinkin katsomaan otteluita tiistaina. Tällä kertaa meininki oli täysin erilainen. Heti Lumpini Stadioinille päästyämme kimppuu hyökkäsi riivaajien lauma joka joka yritti kaupitella ökyhintaisia lippuja Ringside paikkaan lähimmäksi ottelukehää. Marssittiin kuitenkin lipputiskille kyselemään paikkoja 3. luokkaan eli ns. "huonoimpaan luokkaan". Haluttiin päästä paikallisten keskelle, sinne missä meininki on. Tällä kertaa käytiin sisällä katsomassa oliko porukkaa ja olihan sitä. Myös ottelulistat ja painoluokat tarkistettiin ennen lippujen ostoa. Lopulta liput olivat kädessä ja istuttiin areenan ulkopuolella hörppien virvokkeita ja odottaen matsien alkua. Kun meinattiin mennä sisälle niin turvamiehet näyttivät, että ei saada viedä pulloja sisälle. Lopulta tämäkin ratkesi, huomatessamme että virvoikkeet saa viedä sisään, kun vain ne ensin kaataa muovipusseihin. Ilmeisesti järjestäjät eivät halunneet, että ihmisillä on mitään heiteltävää sisällä.

Meininki ja yleistunnelma areenalla oli uskomaton. Ei voinut viimekertaa verrata missään mittapuussa. Ei edes meinannut uskoa, että kyseessä oli sama paikka. Paikalla oli tuhansia ihmisiä. Jokaisen potkun ja lyönnin aikana koko sali huudahteli, vedonlyöjät välittivät vetojaan ja tunnelta oli erittäin hektinen. Ottelijat olivat aikuisia ja nyt pääsi näkemään kunnon Thaiboxing otteluja joissa nytkit, potkut, polvet ja kyynärpäät sinkoilivat. Illan viimeisessä matsissa nähtiin vielä tyrmäyskin. Reissu oli totaalisen onnistunut.

Yleisöä


Matsi käynnissä


Saku ja Rane pussilla


Kommuunielämä Elefanttitalon kämpässä jatkui, kun Ilmarin tyttöystävä lähti takaisin suomeen ja seuraavana päivänä "vaihdossa" tuli Ilmarin kaveri Lasse.

Aikaisemmin Miika ja hänen kylässä olleet kaverinsa olivat keksineet, että paloportaita pitkin pääsee Elefanttitalon katolle, jonne muuten ei ole mitään asiaa. Seuraavina viikkoina tulikin sitten käytyä porukalla siellä useampia kertoja vilkuilemassa maisemia ja auringonlaskuja.

Talon katto näyttää siltä, että se jostain syystä jäänyt kesken. Siellä on uima-allas ja poreallas joita tuskin on koskaan käytetty.





Näkymät katolta on vielä paremmat ku kämpän ikkunasta. Bangkokia silmänkantamattomiin.




Auringonlaskun fiilistelyä








Saku ja Rane lähtivät loppuviikosta takaisin Balille ja kämppään jäi asumaan miun ja Ilmarin lisäksi vielä Lasse joka on reissussa pitemmänaikaa.

Syysloman loputtua alkoi koulukin taas. Nyt erona oli vain, että koulua oli joka päivä ja päivät olivat pitkiä. Seuraavat pari viikkoa meni aika perusrutiinilla taas. Käytiin leffoissa, syömässä, bilettämässä, makoiltiin uima-altaalla, pelailtiin pingistä... Uutuutena käytiin ajelemassa Cartingia joka sijaitsi kilometrin päässä kämpästä. Koko 3kk oli ollut puhetta, että "joku päivä pitää mennä ajamaan". Viimeinkin saatiin aikaiseksi ja mentiin. Ajaminen on huomattavasti halvempaa kuin Suomessa. 10min ajo maksaa 250b ennen neljää ja 350b neljän jälkeen eli 6 eurosta 8 euroon. 10 minuuttia kuulostaa lyhyeltä ajalta, mutta ei kyllä paljoa pitempään jaksaisi ajaa. Ajon jälkeen kädet olivat kipeät melkein viikon.

Race team


Ajon jälkeen kaikki oli hiestä märkiä


Marraskuun puolenvälin jälkeen meillä oli mahdollisuus osallistua paikallisten Thai-opiskelijoiden valmistujaisbileisiin. Meitä lähti edustamaan 5 hengen iskujoukko: mie, Markus, Lauri, Niklas ja J-P. Aamulla bussi starttasi kohti toisessa provinssissa olevaa armeijan koulutuskeskusta, missä kertoman mukaan piti olla jotain "extreme-toimintaa".



Käytännössä osoittautui, että siellä olikin laululeikkejä ja tehtävärasteja. Vähän samanlaisia juttuja mitä tehtiin suomessa ripari-ikäisenä... Illasta saavuttiin Green Mountain hotelli-resorttiin jossa ohjelmassa oli illanvietto.

Majoittauduttiin hotelliin joka olikin varsin hieno. Tuskin tulen reissun aikana majoittumaan kertaakaan yhtä hienoon majapaikkaan. Koulu maksoi meidän puolesta huoneet.


Illan ohjelmassa oli buffet syöminen, eri luokkien vapaamuotoiset esitykset ja yleistä illanistumista.

Hotellihuoneessa valmistautumassa iltaan.


Tosimiehen laser-efektilaite


Käytiin meidän iskuryhmän kanssa vetämässä lavalla tanssiesitys Shakiran tahtiin.


Koreografioina toimi perinteisen Suomalaisen pilkkitanssin liikkeet (Klubeiltakin tuttu).
Show oli menestys.

Loppuilta meni Thai-opiskelijoiden kanssa iltaa istuessa.


Aamusta lähdettiin takaisin kohti Bangkokia. Poikettiin matkalla syömässä hyvä ja runsas päivällinen sekä pistäydyttiin isolla padolla katselemassa maisemia.

Resortin pihajoki


Juomatauko.


Päivällinen. (kuva pöllitty ilman lupaa Markuksen galleriasta)


Reissu oli ihan mielenkiintoinen. Tuskin tälläisiä mahdollisuuksia tulee muuten reissussa ellei nytkin koulu olisi sitä meille mahdollistanut.

Palaillaan taas. Pitää yrittää saada blogia ajantasalle vähän useammin.

Kaupunkielämää ja nähtävyyksiä

31.8. -13.9.2010

Viimeisimmästä blogikirjoituksesta onkin vierähtänyt jo pari viikkoa. Täällä on tekemistä niin paljon, että aika suorastaan lentää ja en vain ole saanut aikaiseksi aikaisemmin kirjoitella.

Paljon on taas tapahtunut ja kirjoittelen nyt vähän takautuvasti ja parissa eri osassa juttuja.

Koh Changin reissu oli onnellisesti takana ja uusi viikko alkoi pitkällä koulupäivällä. Oli koulua 9-15 minkä jälkeen oli vielä erillinen tutustuminen Thai musiikkiin pari tuntia.

Thai musiikin tutustuminen oli hieman tylsänoloinen, koska selitystä oli todella paljon ja itse musiikkia vähän.

Koulun puolesta saatiin järkkäiltyä meille vaihtareille Muay Thai eli Thai boxing harjoituksia. Ensimmäiset harjoitukset olivat heti thai musiikin jälkeen, mutta päätin skipata ne koska olo oli kipeä ja päänsärky pahentunut entisestään.

Tiistaina meillä oli tutustuminen kirjastoon joka oli siirretty edelliseltä viikolta, koska olimme suurin osa Changilla. Kirjastokäynnin jälkeen lähdin käymään uudestaan lääkärissä ja tällä kertaa diagnoosi oli acute pansinusitis eli vapaastikäännettynä ”kaikkien poskionteloiden yhtäaikainen tulehtuminen”. Poskionteloista otettiin röntgenkuvat joissa näkyi miten jokapaikka oli täynnä limaa... nice. Noh, entistästä kovemmat antibiootit päälle ja kontrollikäynti viikon päästä.

Loppupäivä meni lähinnä uima-altaalla chillaillen ja elokuvissa käyden. Käytiin katsomassa kaikkien aikojen kovimman näyttelijäkaartin omaava leffa: The Expendables, jossa on Bruce Willis, Sylvester Stallone, Jason Statham, Jet Li ja Arnold Schwarzenegger samassa pätkässä. Elokuva oli täyttä rautaa. 90-luvun tyyliin paljon räjähdyksiä, isoja aseita ja kliseisiä repliikkejä. Osui ja upposi ainakin minuun.

Keskiviikko aamusta lähdettiin kohti koulua ja juuri, kun oltiin päästy koulun portin sisäpuolelle, soi puhelin jossa kaveri soitti ja ilmoitti, että tunnit tältä päivältä oli peruttu. Varsinainen onnenpotku sillä juuri hetki aikaisemmin oli puhuttu miten hyvä ja aurinkoinen keli olisi – täydellinen siis vietettäväksi uima-altaalla. Taksikuskille ohjeet vetää U-käännös ja suunta takaisin kotiin elefanttitalolle.

Suuri osa porukasta lähti tutustumaan Siam Park nimiseen huvi&vesipuistoon kaupungin laidalla. Itse skippasin reissun, koska lääkäri käski olemaan uimatta viikon ja päässä tuntuva paine esti huvipuistolaitteisiin menon. Jäin talon uima-altaalle ottamaan aurinkoa.

Myöhemmin iltapäivästä tapahtui varsin jännä juttu. Olin omassa huoneessani katselemassa läppäriltä leffaa, kun kämpästä kuului jotain puhetta. Kävin vilkaisemassa tuliko kämppis takaisin huvipuistosta, mutta olohuoneessa ei näkynyt ketään. Jatkoin elokuvan katsomista ja taas kuului jotaina ääntä joka kuulosti tulevan omasta vessastani.

Hetken mietin, että miten ääntä voi tulla vessasta ja päätin käydä katsomassa. Avasin vessan oven ja huomasin, että naamiopäinen kaveri istuu vessan ikkunalla. Melkoisen hämmentävää, koska ollaan sentään 23. kerroksessa. Tyyppi hymyili iloisesti ikkunalaudalla ja rupesin katselemaan mikä on homman meininki. Selvisi, että 3 henkilöä olivat tulleet katolta alaspäin köysien varassa ja korjailivat talon ulkopinnan rappauksia. Olivat kyseisellä hetkellä hommissa juuri vessan ikkunan alla ja tyyppi oli huomannut lukitsemattoman ikkunan ja päättänyt lepuuttaa itseään siinä hetken.

Mitään ei onneksi ollut kämpästä kadonnut, mutta jatkossa tulee varmasti pidettyä ikkunat ja ovet lukossa vaikka ollaankin korkealla.

Illasta Sini piti nimipäivänsä kunniaksi illanistujaiset ja lähdettiin pyörähtämään kaupungilla.

Torstai ja perjantai meni hiljaisissa merkeissä uima-altaalla chillaillen ja porukalla elokuvaa katsellen.

Lauantaiaamuna oli hieman aikaisempi herätys, kun lähdettiin Bangkokin halki kulkevalle joelle risteilylle. Vuokrattiin 9 hengen kesken oma longtail boat joka kuljetteli meitä pitkin jokea. Matkan aikana pysähdyttiin muutaman kerran ja lopulta risteily päättyi Wat Phon temppeleille jossa käytiin pyörimässä.

Skytrain asemalla ihmettelemässä.

Tältä näyttää, kun pilvenpiirtäjä(hotelli?) jää kesken ja ränsistymään jostain tuntemattomasta syystä.

Jokivarren asuntoja.

Koreampia rakennuksia.

Wanha temppeli.

Ja se pakollinen turistiposeeraus.

Veneeseen mentäessä kalat tulivat tervehtimään. Huomatkaa yksi erityisen iloinen kala.

Budha-patsat Wat Phon temppelialueella.

Temppelialueella oli yksi järkyttävänsuuri budha-patsas. Tässä pelkästään sen pää. Kokonaisuudessaan patsas oli kyljellään makaamassa ja oli arviolta n. 50m pitkä.

Illasta lähdettiin Markuksen ja Henkan kanssa käymään kuuluisalla Lumpini Stadionilla katsomassa Thaiboxing matseja. Pakko kertoa, että kyseisestä reissusta jäi todella paska maku suuhun. Matsit olivat nuorten, 10-16 vuotiaiden jamppojen otteleluita, halli oli käytännössä tyhjä ja paikalla oli vain satakunta länsimaalaista. Liput olivat vielä kaikenlisäksi törkeänkalliit, 1500 bahtia eli melkein 40e.

Kuva illan "suurimmasta" matsista.

Ei oltu tajuttu selvittää etukäteen millon kunnon matsit ovat, jolloin halli on viimeisiä paikkoja myöten täynnä.

Matsien jälkeen lähdettiin The Gullivers nimiseen baariin pelaamaan biljardia ja siellä tapasimmekin porukan muut jäsenet. Gulliversissa on hyvä peli systeemi. Voit ilmoittaa nimesi ”pelin välittäjälle” ja jossain vaiheessa hän tulee pyytämään sinua biljardipöytään. Pelaaminen maksaa 20 bahtia ja voittaja pysyy pöydässä. Hyvällä tuurilla ja pienellä taidolla pystyy siis pelaamaan montakin peliä yhdellä maksulla.

Siinä olikin stooria taas kerrakseen . Kirjoittelen lisää Koh Sametin reissusta, kunhan jaksan.